EN 1090-1 soveltamisalan mukaisen rakenteen saattaminen markkinoille : lainsäädäntö, rakenteellinen suunnittelu, vaatimustenmukaisuuden osoittaminen ja valvonta
Kallio, Emmi (2024)
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024090424736
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024090424736
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tutkittiin harmonisoidun standardin, EN 1090-1, soveltamisalan mukaisten kantavien teräsrakenteiden nykyistä lainsäädäntöä ja menettelyitä vaiheittain tuotteen markkinoille saattamisessa.
Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi DEKRA Industrial Oy. Opinnäytetyötä ja tutkimuskysymyksiä vastauksineen käytetään kokonaisuudessaan koulutuspalvelun sisällön luomisen ja kehittämisen tukena.
Lyhyesti kuvattuna, kun yrityksellä on varmennettu 2+ järjestelmän mukaisesti tehtaan sisäinen laadunvalvonta, eli yritykselle on myönnetty EN 1090-1 sertifikaatti ilmoitetun laitoksen toimesta, yritys voi laatia suoritustasoilmoituksen, kiinnittää standardin soveltamisalan mukaisiin tuotteisiin CE-merkinnän ja saattaa rakennustuotteen markkinoille Suomessa tai muualla EU-maissa.
EU:n rakennustuoteasetuksessa (CPR) on määritetty, että rakennustuoteasetus koskee niitä rakennustuotteita, joille on harmonisoitu tuotestandardi tai jolle valmistaja on hakenut eurooppalaisen teknisen arvioinnin (ETA). Rakennustuotteiden kelpoisuus osoitetaan CE-merkinnällä, jos tuote kuuluu harmonisoidun tuotestandardin soveltamisalaan.
Opinnäytetyössä tarkasteltiin EN 1090-1 soveltamisalaan kuuluvien rakenteisiin liittyvää lainsäädäntöä. Tarkoituksena oli nostaa objektiivisesti tiettyjä kohtia tai menettelyitä esiin, joissa on ristiriitaisuutta lainsäädännön kesken. Suurin ristiriita löytynee siitä, että EN 1090-1 standardi on rakennustuotedirektiivin aikainen. Elämme siis tilanteessa, jossa harmonisoitu standardi ei seurannut lainsäädännön muuttumista yli kymmeneen vuoteen. Kokonaisvaltainen päivitystarve standardille olisi ehdottomasti ollut, sillä rakennustuoteasetus muutti kantaviin teräsrakenteisiin liittyvää lainsäädäntöä monilta osin.
Nykyhetken tilanne on kuitenkin se, että rakennustuoteasetus on päivittymässä ja sitä seuraa harmonisoitujen standardien päivityskierros. Lähitulevaisuudessa, tai ainakin tulevaisuudessa, kantavien teräsrakenteiden markkinoille saattamiseen liittyviin kiperiin epäselvyyksiin on tulossa ratkaisuja, tai ainakin uusia tulkintoja.
Opinnäytetyö kirjoitettiin hyödyntäen vetoketjutekniikkaa. Opinnäytetyössä ei ole perinteistä rakennetta asiatekstille ja erilliselle pohdintaosiolle. Opinnäytetyön tavoitteet käsiteltiin tavoitteittain pääotsikkotasolla ja niihin liittyvä pohdinta kuvattiin kappaleittain, jotta lukukokemus ja asiakokonaisuudet olisivat hallittavissa.
Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi DEKRA Industrial Oy. Opinnäytetyötä ja tutkimuskysymyksiä vastauksineen käytetään kokonaisuudessaan koulutuspalvelun sisällön luomisen ja kehittämisen tukena.
Lyhyesti kuvattuna, kun yrityksellä on varmennettu 2+ järjestelmän mukaisesti tehtaan sisäinen laadunvalvonta, eli yritykselle on myönnetty EN 1090-1 sertifikaatti ilmoitetun laitoksen toimesta, yritys voi laatia suoritustasoilmoituksen, kiinnittää standardin soveltamisalan mukaisiin tuotteisiin CE-merkinnän ja saattaa rakennustuotteen markkinoille Suomessa tai muualla EU-maissa.
EU:n rakennustuoteasetuksessa (CPR) on määritetty, että rakennustuoteasetus koskee niitä rakennustuotteita, joille on harmonisoitu tuotestandardi tai jolle valmistaja on hakenut eurooppalaisen teknisen arvioinnin (ETA). Rakennustuotteiden kelpoisuus osoitetaan CE-merkinnällä, jos tuote kuuluu harmonisoidun tuotestandardin soveltamisalaan.
Opinnäytetyössä tarkasteltiin EN 1090-1 soveltamisalaan kuuluvien rakenteisiin liittyvää lainsäädäntöä. Tarkoituksena oli nostaa objektiivisesti tiettyjä kohtia tai menettelyitä esiin, joissa on ristiriitaisuutta lainsäädännön kesken. Suurin ristiriita löytynee siitä, että EN 1090-1 standardi on rakennustuotedirektiivin aikainen. Elämme siis tilanteessa, jossa harmonisoitu standardi ei seurannut lainsäädännön muuttumista yli kymmeneen vuoteen. Kokonaisvaltainen päivitystarve standardille olisi ehdottomasti ollut, sillä rakennustuoteasetus muutti kantaviin teräsrakenteisiin liittyvää lainsäädäntöä monilta osin.
Nykyhetken tilanne on kuitenkin se, että rakennustuoteasetus on päivittymässä ja sitä seuraa harmonisoitujen standardien päivityskierros. Lähitulevaisuudessa, tai ainakin tulevaisuudessa, kantavien teräsrakenteiden markkinoille saattamiseen liittyviin kiperiin epäselvyyksiin on tulossa ratkaisuja, tai ainakin uusia tulkintoja.
Opinnäytetyö kirjoitettiin hyödyntäen vetoketjutekniikkaa. Opinnäytetyössä ei ole perinteistä rakennetta asiatekstille ja erilliselle pohdintaosiolle. Opinnäytetyön tavoitteet käsiteltiin tavoitteittain pääotsikkotasolla ja niihin liittyvä pohdinta kuvattiin kappaleittain, jotta lukukokemus ja asiakokonaisuudet olisivat hallittavissa.