Etäpalveluiden käyttöönottoon vaikuttavat tekijät. Terveydenhuollon ammattilaisten kokemuksia
Repo, Hanna (2024)
Repo, Hanna
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024090424763
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024090424763
Tiivistelmä
Terveydenhuollon etäpalvelut yleistyvät jatkuvasti ja niiden käyttöönoton onnistumiseen tulee panostaa parhaan mahdollisen hyödyn saavuttamiseksi. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa tekijöitä, jotka vaikuttavat etäpalveluiden käyttöönottoon. Tavoitteena oli tuottaa tietoa, jonka avulla käyttöönottoprosessia voidaan parantaa ja sujuvoittaa entistä paremmin. Etäpalveluita tullaan hyödyntämään tulevaisuudessa yhä enemmän, jonka vuoksi käyttöönottoprosessin tulisi olla mahdollisimman selkeä ja sujuva.
Tämän opinnäytetyön toimeksiantajaorganisaationa toimi Pihlajalinna Terveys Oy. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena yksilöhaastatteluina. Opinnäytetyöhön haastateltiin neljää terveydenhuollon ammattilaista, jotka olivat käyttäneet tai käyttävät työssään TytoPro-etädiagnostiikkalaitetta. Haastattelut toteutettiin teemahaastatteluina ja aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla.
Etäpalveluiden käyttöönottoa edistäviä tekijöitä olivat haastattelujen perusteella motivaatio ja halu käyttää etäpalveluita, koulutus ja perehdytys ja teknologian helppokäyttöisyys. Myös se, ettei yksikössä ole ennestään rutinoituneita toimintatapoja, nousi yhtenä käyttöönottoa edistävänä tekijänä. Käyttöönottoa koettiin edistävän myös se, että työntekijät ovat teknologiamyönteisiä ja kaikki tarvittava välineistö on helposti saatavilla ja käytettävissä. Etäpalveluiden käyttöönottoa haastavia tekijöitä olivat haastattelujen perusteella huonot verkkoyhteydet, riittämätön koulutus, pelko vastuu lisääntymisestä sekä työntekijöiden teknologian vierastaminen. Lisäksi huonolla työergonomialla koettiin olevan käyttöönottoa haastava vaikutus. Koettu syyllistäminen ja painostus sekä motivaation puute vaikuttivat myös käyttöönottoon haastavasti. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää etäpalveluiden käyttöönottojen suunnittelussa ja toimeenpanossa.
Jatkotutkimusaiheita tälle työlle voisi olla, onko käyttöönoton kannalta merkitystä sillä, pidetäänkö terveydenhuollon ammattilaisten koulutukset läsnä vai etänä, miten potilaat kokevat etäpalveluiden käytön ja millaisiin tilanteisiin etäpalvelut soveltuvat parhaiten niin, että ne tukevat jo olemassa olevia käytäntöjä.
Tämän opinnäytetyön toimeksiantajaorganisaationa toimi Pihlajalinna Terveys Oy. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena yksilöhaastatteluina. Opinnäytetyöhön haastateltiin neljää terveydenhuollon ammattilaista, jotka olivat käyttäneet tai käyttävät työssään TytoPro-etädiagnostiikkalaitetta. Haastattelut toteutettiin teemahaastatteluina ja aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla.
Etäpalveluiden käyttöönottoa edistäviä tekijöitä olivat haastattelujen perusteella motivaatio ja halu käyttää etäpalveluita, koulutus ja perehdytys ja teknologian helppokäyttöisyys. Myös se, ettei yksikössä ole ennestään rutinoituneita toimintatapoja, nousi yhtenä käyttöönottoa edistävänä tekijänä. Käyttöönottoa koettiin edistävän myös se, että työntekijät ovat teknologiamyönteisiä ja kaikki tarvittava välineistö on helposti saatavilla ja käytettävissä. Etäpalveluiden käyttöönottoa haastavia tekijöitä olivat haastattelujen perusteella huonot verkkoyhteydet, riittämätön koulutus, pelko vastuu lisääntymisestä sekä työntekijöiden teknologian vierastaminen. Lisäksi huonolla työergonomialla koettiin olevan käyttöönottoa haastava vaikutus. Koettu syyllistäminen ja painostus sekä motivaation puute vaikuttivat myös käyttöönottoon haastavasti. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää etäpalveluiden käyttöönottojen suunnittelussa ja toimeenpanossa.
Jatkotutkimusaiheita tälle työlle voisi olla, onko käyttöönoton kannalta merkitystä sillä, pidetäänkö terveydenhuollon ammattilaisten koulutukset läsnä vai etänä, miten potilaat kokevat etäpalveluiden käytön ja millaisiin tilanteisiin etäpalvelut soveltuvat parhaiten niin, että ne tukevat jo olemassa olevia käytäntöjä.