Iltalehden oikeusjournalismi lukijan silmin
Pitkänen, Matti (2024)
Pitkänen, Matti
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024090324729
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024090324729
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä pyritään selvittämään, onko Iltalehden oikeusjournalismi helppolukuista ja ymmärrettävää sekä olisiko siinä jotain parannettavaa. Oikeuslähteisiin nojaava uutisjournalismi on kielellisestä näkökulmasta mielenkiintoisessa leikkauskohdassa, sillä oikeuskieli on usein abstraktia, raskasta ja persoonatonta. Uutiskielen puolestaan pitäisi olla sujuvaa, tehokasta ja aktiivista. Kun rikos- ja oikeustoimituksessa tehdään töitä usein kiireessä, voi lopputuloksena oikeuskielestä päätyä uutiskieleen vaikeaselkoisia ilmaisuja tai rakenteita.
Tutkimusongelmaa pyrittiin selvittämään laadullisella haastattelututkimuksella, jossa oli vivahteita käyttäjätestauksesta. Opinnäytetutkimukseen osallistuneet viisi haastateltavaa lukivat neljän esimerkkiartikkelin aineistosta kaksi. Sen jälkeen he täyttivät tutkimuslomakkeen ja osallistuivat teemahaastatteluun. Aineisto analysoitiin soveltamalla sisällönanalyysin keinoja ja hyödyntämällä teemoittelua.
Haastattelujen pohjalta selvisi, että helppolukuisuus ja ymmärrettävyys eivät juuri kärsineet juridisesta termistöstä tai oikeuskielen ilmaisuista. Sen sijaan pääasiallisia ongelmakohtia olivat koukeroinen kielenkäyttö, vaikeat lauserakenteet, liialliset yksityiskohdat ja oudot sanavalinnat. Aineiston perusteella sujuvan uutistekstin kirjoittamisessa oli ongelmia. Jutuissa oli myös erikoisia rakenteellisia ratkaisuja, eikä yhdessäkään noudatettu perinteistä uutisrakennetta. Tarinalliset elementit heikensivät luettavuutta, mikä saattoi johtua niiden heikosta toteutuksesta.
Ongelmakohdista huolimatta haastateltavat ymmärsivät pääsääntöisesti lukemansa hyvin. Etenkin ne haastateltavat, jotka lukivat enemmän rikos- ja oikeusjournalismia, pitivät aineistoa muita enemmän ymmärrettävänä ja helppolukuisena. Opinnäytetyön lopputulosten perusteella annetaan suosituksia oikeuslähteisiin perustuvien uutisjuttujen kirjoittamiseen.
Tutkimusongelmaa pyrittiin selvittämään laadullisella haastattelututkimuksella, jossa oli vivahteita käyttäjätestauksesta. Opinnäytetutkimukseen osallistuneet viisi haastateltavaa lukivat neljän esimerkkiartikkelin aineistosta kaksi. Sen jälkeen he täyttivät tutkimuslomakkeen ja osallistuivat teemahaastatteluun. Aineisto analysoitiin soveltamalla sisällönanalyysin keinoja ja hyödyntämällä teemoittelua.
Haastattelujen pohjalta selvisi, että helppolukuisuus ja ymmärrettävyys eivät juuri kärsineet juridisesta termistöstä tai oikeuskielen ilmaisuista. Sen sijaan pääasiallisia ongelmakohtia olivat koukeroinen kielenkäyttö, vaikeat lauserakenteet, liialliset yksityiskohdat ja oudot sanavalinnat. Aineiston perusteella sujuvan uutistekstin kirjoittamisessa oli ongelmia. Jutuissa oli myös erikoisia rakenteellisia ratkaisuja, eikä yhdessäkään noudatettu perinteistä uutisrakennetta. Tarinalliset elementit heikensivät luettavuutta, mikä saattoi johtua niiden heikosta toteutuksesta.
Ongelmakohdista huolimatta haastateltavat ymmärsivät pääsääntöisesti lukemansa hyvin. Etenkin ne haastateltavat, jotka lukivat enemmän rikos- ja oikeusjournalismia, pitivät aineistoa muita enemmän ymmärrettävänä ja helppolukuisena. Opinnäytetyön lopputulosten perusteella annetaan suosituksia oikeuslähteisiin perustuvien uutisjuttujen kirjoittamiseen.