Lapsettomuuspotilaille suunnatut digitaaliset palvelut
Reddington, Terhi (2024)
Reddington, Terhi
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024090424778
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024090424778
Tiivistelmä
Tahaton lapsettomuus voi olla yksi elämän vaikeimpia kokemuksia. Potilaat, joilla on vaikeutta tulla raskaaksi ovat raportoineet kokevansa masentuneisuutta, ahdistuneisuutta, kontrollin menettämisen tunnetta ja yksinäisyyttä.
Teknologisten ja digitaalisten palveluiden kehitys on kasvanut räjähdysmäisesti viime vuosina. Digitaaliset palvelut, kuten mobiilisovellukset, ovat yhä yleisempiä myös lapsettomuushoidoissa. Nämä työkalut hyödyntävät teknologiaa ja tietoa parantaakseen hoidon laatua, helpottaakseen viestintää ja tarjotakseen tukea potilaille stressaavien hoitojen aikana.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli integroidun kirjallisuuskatsauksen avulla selvittää, minkälaisia digitaalisia palveluita lapsettomuuspotilaille on kehitetty sekä selvittää millaisia digitaalisia palveluita lapsettomuuspotilaat haluavat. Kirjallisuuskatsauksen tavoitteena oli tuottaa uutta tietoa digitaalisista palveluista, jota voidaan hyödyntää lapsettomuuspotilaiden hoidon kehittämisessä. Katsauksen tuloksista hyötyvät sekä lapsettomuuspotilaat että hoitoja toteuttavat terveydenhuollon ammattilaiset.
Kirjallisuuskatsauksen aineistot kerättiin kolmea eri tietokantaa käyttäen: CINAHL, PubMed ja ProQuest Central. Hakulausekkeen avulla tietokantahakujen tuloksena saatiin n=446, joista katsaukseen valikoitui 10 alkuperäistutkimusta. Lisäksi kaksi tutkimusartikkelia löytyi manuaalihaulla. Tutkimusten mukaanotto tehtiin ennalta määriteltyjen mukaanotto- ja poissulkukriteerien mukaisesti ja tutkimusten laatu arvioitiin Hawkerin arviointikriteeristön mukaisesti. Tulokset analysoitiin induktiivisen sisällönanalyysin avulla.
Kirjallisuuskatsauksen tuloksena syntyi kaksi pääluokkaa, jotka olivat lapsettomuuspotilaille kehitettyjä digitaalisia palveluita ja lapsettomuuspotilaiden haluamat digitaaliset palvelut. Katsauksen tuloksista selviää, että lapsettomuuspotilaille on erityisesti viime vuosina kehitetty monipuolisesti erilaisia digitaalisia palveluita. Näistä suurin osa on erilaisia mobiiliapplikaatioita ja verkkosovelluksia, jotka tarjoavat erilaista lapsettomuuteen ja sen hoitoon liittyvää oikea-aikaista tietoa. Lisäksi tarjolla on erilaista verkkosivuilla olevaa materiaalia, etäkonsultaatioita sekä emotionaalisen tuen tarjoamista verkossa. Potilaat haluavat toimivia digipalveluita, etävastaanottopalveluita sekä verkossa tarjottavaa tietoa ja tukea.
Kirjallisuuskatsauksen perusteella voidaan johtopäätöksenä todeta, että lapsettomuuspotilaat arvostavat erilaisia digitaalisia palveluita ja toivovat niitä enenevissä määrin osaksi hoitoaan. Vaikka tällä hetkellä lapsettomuuspotilaille saatavilla olevia digitaalisia palveluita on rajallisesti, on nähtävissä, että potilaille tarkoitetut sovellukset ja ohjelmat lisääntyvät todennäköisesti nopeasti tulevina vuosina. Erilaisten digitaalisten terveydenhuollon työkalujen kehittäminen potilaan näkökulmasta antaa potilaille mahdollisuuden hallita omia hoitopolkujaan mikä vahvistaa hoidon potilaskeskeisyyttä ja voi parantaa hoidon tasoa.
Teknologisten ja digitaalisten palveluiden kehitys on kasvanut räjähdysmäisesti viime vuosina. Digitaaliset palvelut, kuten mobiilisovellukset, ovat yhä yleisempiä myös lapsettomuushoidoissa. Nämä työkalut hyödyntävät teknologiaa ja tietoa parantaakseen hoidon laatua, helpottaakseen viestintää ja tarjotakseen tukea potilaille stressaavien hoitojen aikana.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli integroidun kirjallisuuskatsauksen avulla selvittää, minkälaisia digitaalisia palveluita lapsettomuuspotilaille on kehitetty sekä selvittää millaisia digitaalisia palveluita lapsettomuuspotilaat haluavat. Kirjallisuuskatsauksen tavoitteena oli tuottaa uutta tietoa digitaalisista palveluista, jota voidaan hyödyntää lapsettomuuspotilaiden hoidon kehittämisessä. Katsauksen tuloksista hyötyvät sekä lapsettomuuspotilaat että hoitoja toteuttavat terveydenhuollon ammattilaiset.
Kirjallisuuskatsauksen aineistot kerättiin kolmea eri tietokantaa käyttäen: CINAHL, PubMed ja ProQuest Central. Hakulausekkeen avulla tietokantahakujen tuloksena saatiin n=446, joista katsaukseen valikoitui 10 alkuperäistutkimusta. Lisäksi kaksi tutkimusartikkelia löytyi manuaalihaulla. Tutkimusten mukaanotto tehtiin ennalta määriteltyjen mukaanotto- ja poissulkukriteerien mukaisesti ja tutkimusten laatu arvioitiin Hawkerin arviointikriteeristön mukaisesti. Tulokset analysoitiin induktiivisen sisällönanalyysin avulla.
Kirjallisuuskatsauksen tuloksena syntyi kaksi pääluokkaa, jotka olivat lapsettomuuspotilaille kehitettyjä digitaalisia palveluita ja lapsettomuuspotilaiden haluamat digitaaliset palvelut. Katsauksen tuloksista selviää, että lapsettomuuspotilaille on erityisesti viime vuosina kehitetty monipuolisesti erilaisia digitaalisia palveluita. Näistä suurin osa on erilaisia mobiiliapplikaatioita ja verkkosovelluksia, jotka tarjoavat erilaista lapsettomuuteen ja sen hoitoon liittyvää oikea-aikaista tietoa. Lisäksi tarjolla on erilaista verkkosivuilla olevaa materiaalia, etäkonsultaatioita sekä emotionaalisen tuen tarjoamista verkossa. Potilaat haluavat toimivia digipalveluita, etävastaanottopalveluita sekä verkossa tarjottavaa tietoa ja tukea.
Kirjallisuuskatsauksen perusteella voidaan johtopäätöksenä todeta, että lapsettomuuspotilaat arvostavat erilaisia digitaalisia palveluita ja toivovat niitä enenevissä määrin osaksi hoitoaan. Vaikka tällä hetkellä lapsettomuuspotilaille saatavilla olevia digitaalisia palveluita on rajallisesti, on nähtävissä, että potilaille tarkoitetut sovellukset ja ohjelmat lisääntyvät todennäköisesti nopeasti tulevina vuosina. Erilaisten digitaalisten terveydenhuollon työkalujen kehittäminen potilaan näkökulmasta antaa potilaille mahdollisuuden hallita omia hoitopolkujaan mikä vahvistaa hoidon potilaskeskeisyyttä ja voi parantaa hoidon tasoa.