Tietotyötä tekevän yrityksen tarvitsema yksilöllinen hyvinvointivalmennus työntekijöilleen lähitulevaisuudessa

Abstract

Suomessa koettu työkyky on ollut laskusuunnassa jo pitkään ja työkyvyn heikentymisen kustannukset ovat huomattavat, minkä vuoksi täytyisi löytää uusia keinoja, miten tämä työkyvyn negatiivinen kehitys saataisiin pysäytettyä. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, tarvitseeko tietotyötä tekevät yritykset yksilöllistä hyvinvointivalmennusta työntekijöilleen lähitulevaisuudessa. Tutkimuksen tavoitteena oli myös selvittää tämänhetkisiä työkyvyn kuormitustekijöitä, mitä hyvinvointipalveluita tietotyötä tekevä yritys voisi tarvita lähitulevaisuudessa sekä voisiko yksilöllisen hyvinvointivalmennuksen tarjoaminen olla yrityksissä mahdollista.

Tämän opinnäytetyön tietoperusta jakaantuu kahteen pääaiheeseen. Näistä ensimmäisessä käsitellään laajasti työkykyä ja siihen vaikuttavia tekijöitä, tietotyön tuomia riskejä terveydelle sekä psyykkistä kuormitusta ja siitä palautumista. Toisessa pääaiheessa käsitellään hyvinvointivalmennusta ja sen eroja verrattuna muihin valmennuspalveluihin sekä sitä, kuinka tällainen hyvinvointivalmennus voitaisiin toteuttaa mahdollisimman onnistuneesti yrityksessä.

Opinnäytetyössä toteutettu empiirinen tutkimus tehtiin kvalitatiivista tutkimusmenetelmää käyttäen hyödyntämällä tapaustutkimusta lähestymistapana. Tutkimuksen aineistonhankinnassa käytettiin puolistrukturoitua teemahaastattelua. Hankittu aineisto analysoitiin teorialähtöisellä sisällönanalyysillä. Saadulle aineistolle tehtiin pelkistämistä, koodaamista ja teemoittelua. Näiden vaiheiden jälkeen oli mahdollista avata tutkimuksen tuloksia sekä muodostaa johtopäätöksiä tutkimukseen liittyen.

Tuloksista esiin nousi työkykyyn liittyen, että sitä rasittaa eniten työkuorman määrä ja sen seurauksena muodostuva kuormitus. Tämä kuormitus rasittaa työntekijöiden psyykkistä hyvinvointia, joka näkyy sairaspoissaoloissa mielenterveydellisten haasteiden vuoksi. Tuloksista myös ilmeni, että resurssipula vaikeuttaa huomattavasti mahdollisuutta pohtia työntekijöille tarjottavia palveluita. Yrityksissä nähdään kuitenkin jo nyt olevan tarvetta yksilöllisen hyvinvointivalmennuksen kaltaiselle palvelulle.

Johtopäätöksissä vedettiin yhteen teorian ja tulosten antamaa tietoa sekä nostettiin esiin mahdollisia eroja ja yhtäläisyyksiä näiden välillä. Pohdinnassa käydään läpi tutkimuksen luotettavuutta, onnistumista sekä mahdollisia jatkotutkimusvaihtoehtoja. Pohdinnassa käydään myös läpi tutkimuksen tavoitteiden täyttyminen.