Tekoälyn hyödyntäminen Lean-johtamisessa
Tuominen, Pauliina (2024)
Tuominen, Pauliina
2024
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024090924933
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024090924933
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää tekoälyn hyödyntämisen mahdollisuuksia Lean-johtamisen tukemisessa. Tavoitteena on keskittyä erityisesti siihen, kuinka tehostaa Lean-periaatteiden soveltamista organisaatioiden liiketoimintaympäristöön ja analysoida, mitkä tekoälyn osa-alueet tuottaisivat liiketoiminnalle suurimman lisäarvon.
Opinnäytetyö toteutettiin narratiivisena kirjallisuuskatsauksena. Narratiivinen kirjallisuuskatsaus on kirjallisuuskatsauksen tyyppi, jossa keskitytään tietyn aihealueen yleiskuvan muodostamiseen tarkastellen valikoitua kirjallisuutta ja tutkimuksia ilman tarkasti määriteltyjä menetelmiä. Opinnäytetyöhön valikoitui viisi tutkimustyötä, jotka haettiin eri tietokannoista hakusanoin ja hakusanalausekkein. Aineiston valitsemisessa otettiin huomioon tutkimuskysymykset, joiden avuksi määriteltiin sisäänotto- ja poissulkukriteerit.
Opinnäytetyössä tehtävässä tutkimuksessa ilmeni, että tekoälyllä on merkittävästi potentiaalia tehostaa Lean-johtamisen prosesseja erityisesti prosessien optimoinnin, laadunhallinnan ja resurssienhallinnan alueilla. Tutkimukset osoittivat, että erityisesti koneoppiminen, syväoppiminen ja neuroverkot mahdollistavat suurimman potentiaalin prosessien tehostamiseksi ja ihmisen tukemiseksi Lean-ympäristössä.
Koneoppiminen ja syväoppiminen voivat tehostaa reaaliaikaista Lean-johtamista analysoimalla dataa ja etsimällä uusia kehityskohteita tuotannon nopeuttamiseksi ja kustannuksien vähentämiseksi. Neuroverkoilla voidaan ennustaa ja ennaltaehkäistä laadullisia ongelmia, jotka parantavat palveluiden ja tuotteiden laatua.
Tekoälyn hyödyntäminen Lean-johtamisen tukemisessa on mahdollista, kun organisaation liiketoimintaympäristössä jokaisella organisaatiotasolla sisäistetään ja otetaan käyttöön Lean-ajattelun periaatteet. Organisaatioiden on tunnistettava liiketoimintaympäristön tuottamattomat toiminnot eli hukat, jotka eivät tuota asiakkaalle lisäarvoa.
Opinnäytetyö toteutettiin narratiivisena kirjallisuuskatsauksena. Narratiivinen kirjallisuuskatsaus on kirjallisuuskatsauksen tyyppi, jossa keskitytään tietyn aihealueen yleiskuvan muodostamiseen tarkastellen valikoitua kirjallisuutta ja tutkimuksia ilman tarkasti määriteltyjä menetelmiä. Opinnäytetyöhön valikoitui viisi tutkimustyötä, jotka haettiin eri tietokannoista hakusanoin ja hakusanalausekkein. Aineiston valitsemisessa otettiin huomioon tutkimuskysymykset, joiden avuksi määriteltiin sisäänotto- ja poissulkukriteerit.
Opinnäytetyössä tehtävässä tutkimuksessa ilmeni, että tekoälyllä on merkittävästi potentiaalia tehostaa Lean-johtamisen prosesseja erityisesti prosessien optimoinnin, laadunhallinnan ja resurssienhallinnan alueilla. Tutkimukset osoittivat, että erityisesti koneoppiminen, syväoppiminen ja neuroverkot mahdollistavat suurimman potentiaalin prosessien tehostamiseksi ja ihmisen tukemiseksi Lean-ympäristössä.
Koneoppiminen ja syväoppiminen voivat tehostaa reaaliaikaista Lean-johtamista analysoimalla dataa ja etsimällä uusia kehityskohteita tuotannon nopeuttamiseksi ja kustannuksien vähentämiseksi. Neuroverkoilla voidaan ennustaa ja ennaltaehkäistä laadullisia ongelmia, jotka parantavat palveluiden ja tuotteiden laatua.
Tekoälyn hyödyntäminen Lean-johtamisen tukemisessa on mahdollista, kun organisaation liiketoimintaympäristössä jokaisella organisaatiotasolla sisäistetään ja otetaan käyttöön Lean-ajattelun periaatteet. Organisaatioiden on tunnistettava liiketoimintaympäristön tuottamattomat toiminnot eli hukat, jotka eivät tuota asiakkaalle lisäarvoa.