Asiakaslähtöisyys terveydenhuollon kansallisissa laaturekistereissä : kartoittava kirjallisuuskatsaus

Abstract

Terveydenhuollossa on tapahtunut muutos järjestelmäkeskeisestä toimintatavoista kohti asiakaslähtöisempää lähestymistapaa, jossa asiakas nähdään aktiivisena ja tasavertaisena toimijana. Muutoksen taustalla voidaan pitää arvoperusteisen terveydenhuollon toiminta-mallin yleistymistä, minkä tavoitteena on parantaa väestön terveyttä kustannustehokkaasti huomioiden asiakkaiden näkökulmasta heille merkittävät terveystulokset. Terveyspalveluiden ja hoidon laatua, vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta voidaan seurata kansallisten laaturekistereiden avulla.

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa, millaisia kansallisia laaturekistereitä on maailmalla käytössä ja miten asiakaslähtöisyys ja asiakasosallisuus toteutuvat niissä. Menetelmänä käytettiin kartoittavaa kirjallisuuskatsausta ja aineiston tiedonhaku toteutettiin viiteen kansainväliseen sähköiseen tietokantaan, jonka lisäksi tehtiin täydentävää manuaalisista tiedonhakua. Kartoittavaan kirjallisuuskatsaukseen mukaan valittu aineisto (n=13) koostui tutkimusartikkeleista, katsauksesta ja hankeraportista. Mukaan valittu aineisto analysoitiin käyttämällä teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä, jossa aineiston luokittelu tehtiin asiakasosallisuuden tasojen mukaan, tieto-, suunnittelu- päätös- ja toimintaosallisuuteen.

Aineisto käsitti yhteensä 63 kansallista laaturekisteriä Australiasta, Alankomaista, Norjasta, Ruotsista, Suomesta ja Tanskasta. Aineiston laaturekisterit jaoteltiin käyttötarkoituksen mukaan diagnoosi- ja interventiorekistereihin. Aineiston mukaan asiakasosallisuuden toteutuminen ilmeni potilaiden saatavilla olevana tietona, sekä mahdollisuutena osallistua vastaamalla omaa terveyttä ja hoitoa koskeviin kyselyihin. Potilaat otettiin mukaan kehittämään ja testaamaan näitä kyselyitä. Lisäksi kansallisista laaturekistereistä rekrytoitiin osallistujia tutkimuksiin. Potilaiden raportoimia tietoja pystyttiin hyödyntämään päätöksenteon tukena, se miten paljon potilaat hyödynsivät laatutietoja päätöksenteossa ei tullut aineistosta esiin. Tulostietojen käytön esteinä pidettiin niiden tulkinnan vaikeutta. Asiakaslähtöisyyden toteutuminen näkyi potilaan mukaan ottamisena suunnitteluun ja kehittämiseen. Laaturekisterien käyttötarkoitukset vaikuttivat siihen mitä tietoja ne keräsivät ja miten tietoja hyödynnettiin, sen vuoksi tulokset eivät ole yleistettävissä. Tutkimusta tarvitaan kansallisten laaturekisteri-tietojen hyödynnettävyydestä potilaiden näkökulmasta, minkä verran potilaat käyttävät tietoja päätöksenteon tukena. Lisäksi tutkimusta tarvitaan osallistumisen esteistä potilaiden näkökulmasta. Aineiston avulla pystyttiin vastaamaan opinnäytetyölle asetettuihin kysymyksiin.