Yhteisöllisyys ja työyksinäisyys hybridityössä
Salomäki, Mari (2024)
Salomäki, Mari
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024091325137
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024091325137
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä selvitettiin yritys X kokemuksia yhteisöllisyydestä, työyksinäisyydestä ja luottamuksen merkityksestä hybridityömallissa koronapandemian jälkeen. Tutkimus toteutettiin yhden liiketoimintayksikön henkilöstön keskuudessa laadullisen teemahaastattelun keinoin huhti-toukokuussa 2024. Vertailevana tutkimuksena hyödynnettiin yhteisöllisyyden teemaa määrällisestä kyselytutkimuksesta, joka oli toteutettu yrityksessä X syyskuussa 2023.
Opinnäytetyön tavoitteena oli saada yritykselle X haastatteluaineiston ja laajan tieteellisen artikkeli- ja kirjallisuusanalyysiin perustuen kehittämisehdotuksia ja käytänne-ehdotuksia, joiden avulla yhteisöllisyyden kokemus saadaan säilytetyksi ja parantumaan sekä työyksinäisyyden kokemukset mahdollisimman vähäisiksi. Lisäksi tavoite oli lisätä tietoisuutta hybridityömallin vaikutuksista työn tekemiseen ja auttaa toimeksiantajaa hybridimallin kehittämisessä. Kirjallisuusanalyysin aikana selvisi, että luottamuksen teema on vahvasti esillä kirjallisuudessa ja artikkeleissa, ja se päätettiin nostaa haastattelun yhdeksi teemaksi mukaan. Teemahaastattelun kysymykset esiteettiin teemoittain aloittaen hybridityöstä - yhteisöllisyys, työtyöyksinäisyys ja luottamus seurasivat. Aineiston jokaisen teeman sisällä oli kysymyksiä, jotka tehtiin kaikille haastateltaville, mutta tilanteen mukaan muut kysymykset vaihtelivat haastateltavien välillä.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys koostuu hybridityön, yhteisöllisyyden, työyksinäisyyden ja luottamuksen käsitteistä. Hybridityössä korostuu etätyön lisääntyminen koronapandemian seurauksena ja etätyön edut ja haitat työntekijälle sekä työnantajalle. Teoreettinen viitekehys käsittelee Suomessa ja ulkomailla tehtyä saman aiheista tutkimustietoa.
Teemahaastattelututkimuksen tulosten mukaan hybridityömalli ja etenkin etätyömahdollisuus koetaan hyvänä ja sitä arvostetaan. Se joustaa työn, vapaa-ajan ja perheen ajankäytön kanssa hyvin. Hybridimallissa vaikuttaa kuitenkin yhteisöllisyyden puute ja jopa ajoittainen työyksinäisyys – virtuaalisesti yhteisöllisyyden kokemuksen jakaminen on huomattavasti vaikeampaa. Hybridi-mallissa työskentely koettiin tehokkaaksi ja tulokselliseksi – joskus jopa oma hyvinvointi unohdettiin. Yhteisöllisyydessä koettiin ongelmaksi päivittäisten virtuaalisten tapaamisten (dailyjen) puute, näitä on rajoitettu viime aikoina ja se koettiin voimakkaasti negatiiviseksi. Ylipäätään yhteisöllisyyttä koettiin kasvokkaisissa tapaamisissa ja niistä koettiin iloa. Työyksinäisyyden kokemukset olivat vähäisiä, niitä oli ajoittain ja ne olivat sijoittuneet johonkin tiettyyn ajankohtaan työelämässä. Tieteellisestä aineistosta poiketen negatiivista työyksinäisyyttä ei kokenut kukaan.
Kehittämisehdotuksissa ehdotetaan lisää kasvokkaisia tapaamisia, mm. uuden työntekijän liittyessä tiimiin. Yhteisöllisyyden tunteen vahvistamiseksi ehdotetaan ruuan ääressä vietettyjä tapaamisia säännöllisen aikataulun mukaan, jokaisessa mukana työasiaa ja vapaata keskustelua. Työtehtävien ja työpajojen suunnittelussa ehdotan pitämään fyysisiä tapaamisia, joissa kaikki ovat läsnä. Kehittämisehdotuksissa esitetään virtuaalitapaamisten käytänne-ehdotuksia mm. kameran käyttöön ja tapaamisten säännöllisyyteen.
Opinnäytetyön tavoitteena oli saada yritykselle X haastatteluaineiston ja laajan tieteellisen artikkeli- ja kirjallisuusanalyysiin perustuen kehittämisehdotuksia ja käytänne-ehdotuksia, joiden avulla yhteisöllisyyden kokemus saadaan säilytetyksi ja parantumaan sekä työyksinäisyyden kokemukset mahdollisimman vähäisiksi. Lisäksi tavoite oli lisätä tietoisuutta hybridityömallin vaikutuksista työn tekemiseen ja auttaa toimeksiantajaa hybridimallin kehittämisessä. Kirjallisuusanalyysin aikana selvisi, että luottamuksen teema on vahvasti esillä kirjallisuudessa ja artikkeleissa, ja se päätettiin nostaa haastattelun yhdeksi teemaksi mukaan. Teemahaastattelun kysymykset esiteettiin teemoittain aloittaen hybridityöstä - yhteisöllisyys, työtyöyksinäisyys ja luottamus seurasivat. Aineiston jokaisen teeman sisällä oli kysymyksiä, jotka tehtiin kaikille haastateltaville, mutta tilanteen mukaan muut kysymykset vaihtelivat haastateltavien välillä.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys koostuu hybridityön, yhteisöllisyyden, työyksinäisyyden ja luottamuksen käsitteistä. Hybridityössä korostuu etätyön lisääntyminen koronapandemian seurauksena ja etätyön edut ja haitat työntekijälle sekä työnantajalle. Teoreettinen viitekehys käsittelee Suomessa ja ulkomailla tehtyä saman aiheista tutkimustietoa.
Teemahaastattelututkimuksen tulosten mukaan hybridityömalli ja etenkin etätyömahdollisuus koetaan hyvänä ja sitä arvostetaan. Se joustaa työn, vapaa-ajan ja perheen ajankäytön kanssa hyvin. Hybridimallissa vaikuttaa kuitenkin yhteisöllisyyden puute ja jopa ajoittainen työyksinäisyys – virtuaalisesti yhteisöllisyyden kokemuksen jakaminen on huomattavasti vaikeampaa. Hybridi-mallissa työskentely koettiin tehokkaaksi ja tulokselliseksi – joskus jopa oma hyvinvointi unohdettiin. Yhteisöllisyydessä koettiin ongelmaksi päivittäisten virtuaalisten tapaamisten (dailyjen) puute, näitä on rajoitettu viime aikoina ja se koettiin voimakkaasti negatiiviseksi. Ylipäätään yhteisöllisyyttä koettiin kasvokkaisissa tapaamisissa ja niistä koettiin iloa. Työyksinäisyyden kokemukset olivat vähäisiä, niitä oli ajoittain ja ne olivat sijoittuneet johonkin tiettyyn ajankohtaan työelämässä. Tieteellisestä aineistosta poiketen negatiivista työyksinäisyyttä ei kokenut kukaan.
Kehittämisehdotuksissa ehdotetaan lisää kasvokkaisia tapaamisia, mm. uuden työntekijän liittyessä tiimiin. Yhteisöllisyyden tunteen vahvistamiseksi ehdotetaan ruuan ääressä vietettyjä tapaamisia säännöllisen aikataulun mukaan, jokaisessa mukana työasiaa ja vapaata keskustelua. Työtehtävien ja työpajojen suunnittelussa ehdotan pitämään fyysisiä tapaamisia, joissa kaikki ovat läsnä. Kehittämisehdotuksissa esitetään virtuaalitapaamisten käytänne-ehdotuksia mm. kameran käyttöön ja tapaamisten säännöllisyyteen.