Työhyvinvointi : henkilöstön osallisuutta työtä tuunaamalla
Taipale, Tanja (2024)
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024091525188
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024091525188
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena on tuottaa työelämälähtöistä tietoa työhyvinvoinnista varhaiskasvatuksessa työn tuunaamisen näkökulmasta. Tietoa kerättiin varhaiskasvatuksen henkilöstöltä työn tuunaamisen nykytilasta, työn tuunaamisen mahdollisuuksista sekä esteistä. Opinnäytetyön teoreettisen viitekehyksen muodostavat keskeiset käsitteet sekä niiden synteesi työhyvinvointi, työn tuunaaminen sekä osallisuus. Kerätyn tiedon avulla voidaan kehittää varhaiskasvatusalan kehittämistarvetta, henkilöstön työhyvinvointia.
Opinnäytetyön empiirinen osa toteutettiin laadullisilla tutkimusmenetelmillä. Tutkimusmenetelminä olivat kysely sekä yksilöhaastattelut. Yhden varhaiskasvatusyksikön henkilöstölle jaettiin sekamuotoinen kyselylomake loppukeväästä 2023. Tiedon keräämistä laajennettiin syksyllä sekä keväällä 2024 eri yksiköihin. Osallistuminen kyselyyn sekä yksilöhaastatteluihin oli vapaaehtoista.
Opinnäytetyön tulosten perusteella kertyi tietoa siitä, miten työtä voidaan tuunata varhaiskasvatuksessa sekä mitä mahdollisuuksia sekä esteitä työn tuunaamisessa on. Aineiston tulosten perusteella ei voida tehdä yleistyksiä, sillä vastaukset vaihtelivat eri yksiköissä. Työn monipuolisuuden näkökulmasta vähemmän toteutuivat työn tuunaamisessa vaikuttaminen työtahtiin, työvuoroihin, työn tekemisen paikkoihin sekä työergonomian suunnitteluun. Omien taitojen kehittäminen työssä oppimisen kautta puolestaan toteutui hyvin. Lisäksi tuloksissa esille nousivat monet eri tavat oppia työssä.
Osallisuus nousee opinnäytetyössä esille työn tuunaamisen aktiivisen profiilin, työn tuunaamisen toiveiden sekä sanavapaa kohdassa olevien haastateltavien ajatusten kautta. Kyselyn että haastatteluaineiston tulosten perusteella työssä koetaan työn merkityksellisyyttä. Erityisesti työ lasten kanssa nähtiin merkityksellisenä. Lisäksi haastatteluaineiston tulosten perusteella työn tuunaaminen työssä koettiin merkityksellisenä.
Työhyvinvoinnin voimavaralähtöisen mallin avulla voidaan työhyvinvointia jäsentää. Jatkossa keskeisenä näkisin työn tuunaamisen nykytilan kartoittamisen sekä sen, miten työn tuunaamista voitaisiin myös jatkossa kehittää huomioimalla varhaiskasvatusalalla työn tuunaamisen mahdollisuuksia sekä esteitä niin yksikkö- alue kuin organisaation tasolla. Osallisuuden näkökulmasta varhaiskasvatusyksiköissä työn tuunaamista voidaan kehittää osallistavien menetelmien avulla. Lisäksi varhaiskasvatusalueilla voitaisiin pohtia keskustelufoorumeita, joissa voidaan keskustella työn tuunaamisesta sekä työn tuunaamisen kehittämisen mahdollisuuksista.
Opinnäytetyön empiirinen osa toteutettiin laadullisilla tutkimusmenetelmillä. Tutkimusmenetelminä olivat kysely sekä yksilöhaastattelut. Yhden varhaiskasvatusyksikön henkilöstölle jaettiin sekamuotoinen kyselylomake loppukeväästä 2023. Tiedon keräämistä laajennettiin syksyllä sekä keväällä 2024 eri yksiköihin. Osallistuminen kyselyyn sekä yksilöhaastatteluihin oli vapaaehtoista.
Opinnäytetyön tulosten perusteella kertyi tietoa siitä, miten työtä voidaan tuunata varhaiskasvatuksessa sekä mitä mahdollisuuksia sekä esteitä työn tuunaamisessa on. Aineiston tulosten perusteella ei voida tehdä yleistyksiä, sillä vastaukset vaihtelivat eri yksiköissä. Työn monipuolisuuden näkökulmasta vähemmän toteutuivat työn tuunaamisessa vaikuttaminen työtahtiin, työvuoroihin, työn tekemisen paikkoihin sekä työergonomian suunnitteluun. Omien taitojen kehittäminen työssä oppimisen kautta puolestaan toteutui hyvin. Lisäksi tuloksissa esille nousivat monet eri tavat oppia työssä.
Osallisuus nousee opinnäytetyössä esille työn tuunaamisen aktiivisen profiilin, työn tuunaamisen toiveiden sekä sanavapaa kohdassa olevien haastateltavien ajatusten kautta. Kyselyn että haastatteluaineiston tulosten perusteella työssä koetaan työn merkityksellisyyttä. Erityisesti työ lasten kanssa nähtiin merkityksellisenä. Lisäksi haastatteluaineiston tulosten perusteella työn tuunaaminen työssä koettiin merkityksellisenä.
Työhyvinvoinnin voimavaralähtöisen mallin avulla voidaan työhyvinvointia jäsentää. Jatkossa keskeisenä näkisin työn tuunaamisen nykytilan kartoittamisen sekä sen, miten työn tuunaamista voitaisiin myös jatkossa kehittää huomioimalla varhaiskasvatusalalla työn tuunaamisen mahdollisuuksia sekä esteitä niin yksikkö- alue kuin organisaation tasolla. Osallisuuden näkökulmasta varhaiskasvatusyksiköissä työn tuunaamista voidaan kehittää osallistavien menetelmien avulla. Lisäksi varhaiskasvatusalueilla voitaisiin pohtia keskustelufoorumeita, joissa voidaan keskustella työn tuunaamisesta sekä työn tuunaamisen kehittämisen mahdollisuuksista.