Masentuneiden nuorten ohjaaminen kuvataideopetuksessa: opas kuvataideopettajille
Oresmaa, Elias (2024)
Oresmaa, Elias
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024091825354
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024091825354
Tiivistelmä
Masennus eli depressio käsitteenä tarkoittaa mielenterveyshäiriötä, jolle on tyypillistä masentunut mieliala, mielihyvän tunteen- ja kiinnostuksen kohteiden väheneminen aiempaan verrattuna. Masennus ilmenee yksilöllisesti. Masennus voi esiintyä esimerkiksi psyykkisen- tai sosiaalisen toimintakyvyn alenemisena, ahdistuneisuutena ja vaikeassa tapauksessa jopa itsetuhoisuutena. Masennuksen taustekijöinä ovat monesti erilaiset menetykset, epäonnistumiset ja kuormittava elämäntyyli.
Masennusta voidaan pitää kansantautina sen yleisyyden vuoksi. Arviolta noin 6 % väestöstä on diagnosoitu sairastavan masennusta, mutta lähes jokainen kokee elämänsä jossain vaiheessa lyhytaikaisia masennusoireita. Nuorilla masentuneisuus on moninkertaisesti yleisempää koko väestöön verrattuna. Moni nuori kärsii lievistä masennusoireista, jotka voivat pitkäaikaisesti vaikuttaa merkittävän negatiivisesti nuoren tulevaisuuteen. Lieviin masennusoireisiin ei saateta puuttua ajoissa, jolloin nuori sairastuu vaikeampitasoiseen masennukseen. Tutkimukset ovat osoittaneet, että taide voi toimia tehokkaana hoitomenetelmänä lievään masennukseen.
Opinnäytetyö toteutettiin kehittämistyönä. Kehittämistyön tarkoituksena oli tehdä opas kuvataideopettajille masentuneiden nuorten ohjaamisesta. Tavoitteena oppaalla oli helpottaa kuvataideopettajien työtä masentuneiden nuorten ohjaamistilanteissa. Kehittämistyön toimeksiantajana eli tilaajana oli Soisalo-opisto.
Kehittämistyö tehtiin lineaarisen mallin avulla. Kehittämistyötä varten haastateltiin kuvataideopettajia ja havainnointiin kuvataideopettajan ohjausta yläasteikäisten ryhmässä. Haastattelut olivat kehittämistyön primääritoteutusmenetelmä. Haastatteluissa haastateltiin neljää eri kuvataideopettajaa avoimilla kysymyksillä liittyen heidän omiin käsityksiinsä nuorien masennuksesta, kokemuksiinsa masentuneista nuorista ja menetelmistä, kuinka heitä pitäisi opettaa. Saaduista vastauksista etsittiin yhdenmukaisuuksia eri haastateltavien välillä. Kehittämistyön toteutusmenetelmien perusteella pystyi johtopäätöksenä päättelemään, että kuvataideopettajat pitävät nuorten masennusta tärkeänä ja huolestuttavana ilmiönä. Kuvataideopettajat kokivat, että tähän asiaan pitäisi saada enemmän kokemusta. Suurin osa opettajista piti masentuneen nuoren ohjaamisessa tärkeänä hyvän tilannetajun omaksumista, avoimena olemista ja masentuneen henkilön huomioon ottamista kokonaisuutena.
Opinnäytetyön ja tuotoksen teoriapohjan muodostamisessa käytettiin kotimaisia- ja kansainvälisiä tietokantoja, tutkimusartikkeleita ja verkkosivuja. Tuotos sisältää yleistä tietoa masennuksesta, tietoa nuorilla esiintyvästä masennuksesta ja käytännön vinkkejä nuoren ohjaamiseen ja kohtaamiseen. Käytännön vinkit muodostettiin ammatillisen teoriatiedon ja haastatteluissa saatujen vastausten perusteella.
Masennusta voidaan pitää kansantautina sen yleisyyden vuoksi. Arviolta noin 6 % väestöstä on diagnosoitu sairastavan masennusta, mutta lähes jokainen kokee elämänsä jossain vaiheessa lyhytaikaisia masennusoireita. Nuorilla masentuneisuus on moninkertaisesti yleisempää koko väestöön verrattuna. Moni nuori kärsii lievistä masennusoireista, jotka voivat pitkäaikaisesti vaikuttaa merkittävän negatiivisesti nuoren tulevaisuuteen. Lieviin masennusoireisiin ei saateta puuttua ajoissa, jolloin nuori sairastuu vaikeampitasoiseen masennukseen. Tutkimukset ovat osoittaneet, että taide voi toimia tehokkaana hoitomenetelmänä lievään masennukseen.
Opinnäytetyö toteutettiin kehittämistyönä. Kehittämistyön tarkoituksena oli tehdä opas kuvataideopettajille masentuneiden nuorten ohjaamisesta. Tavoitteena oppaalla oli helpottaa kuvataideopettajien työtä masentuneiden nuorten ohjaamistilanteissa. Kehittämistyön toimeksiantajana eli tilaajana oli Soisalo-opisto.
Kehittämistyö tehtiin lineaarisen mallin avulla. Kehittämistyötä varten haastateltiin kuvataideopettajia ja havainnointiin kuvataideopettajan ohjausta yläasteikäisten ryhmässä. Haastattelut olivat kehittämistyön primääritoteutusmenetelmä. Haastatteluissa haastateltiin neljää eri kuvataideopettajaa avoimilla kysymyksillä liittyen heidän omiin käsityksiinsä nuorien masennuksesta, kokemuksiinsa masentuneista nuorista ja menetelmistä, kuinka heitä pitäisi opettaa. Saaduista vastauksista etsittiin yhdenmukaisuuksia eri haastateltavien välillä. Kehittämistyön toteutusmenetelmien perusteella pystyi johtopäätöksenä päättelemään, että kuvataideopettajat pitävät nuorten masennusta tärkeänä ja huolestuttavana ilmiönä. Kuvataideopettajat kokivat, että tähän asiaan pitäisi saada enemmän kokemusta. Suurin osa opettajista piti masentuneen nuoren ohjaamisessa tärkeänä hyvän tilannetajun omaksumista, avoimena olemista ja masentuneen henkilön huomioon ottamista kokonaisuutena.
Opinnäytetyön ja tuotoksen teoriapohjan muodostamisessa käytettiin kotimaisia- ja kansainvälisiä tietokantoja, tutkimusartikkeleita ja verkkosivuja. Tuotos sisältää yleistä tietoa masennuksesta, tietoa nuorilla esiintyvästä masennuksesta ja käytännön vinkkejä nuoren ohjaamiseen ja kohtaamiseen. Käytännön vinkit muodostettiin ammatillisen teoriatiedon ja haastatteluissa saatujen vastausten perusteella.