Henkilöstön sitoutumisen nykytila palveluliiketoiminnassa
Beijar-Haavisto, Sarah (2024)
Beijar-Haavisto, Sarah
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024092025437
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024092025437
Tiivistelmä
Hotelli- ja ravintola-ala kärsi koronapandemiasta erityisen suuresti moneen muuhun toimialaan verrattuna. Vaikka pandemia oli hellittänyt, nähtiin toimiala edelleen houkuttelemattomana ja epävakaana. Kun alalta oli poistunut merkittävästi henkilöstöä, oli työntekijöiden pysyvyyteen panostaminen aiempaa tärkeämpää.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia, miten kohdeorganisaation pääkaupunkiseudun myyntineuvottelijoiden sitoutumista organisaatioon ja työtehtäviin voitaisiin paremmin tukea. Aihetta tutkittiin nykytila-analyysin avulla, jonka tavoitteena oli selvittää, miten sitoutumisen osatekijät toimivat ja miten sitoutumista voisi vahvistaa. Aiheeseen perehdyttiin erilaisten olemassa olevien tutkimusten ja kirjallisuuskatsauksen avulla.
Teoreettisen viitekehyksen kirjallisuuskatsaus jaettiin kahteen päälukuun. Luvussa kaksi esiteltiin sitoutumiseen läheisesti liittyviä käsitteitä kuten työn imu, organisaatioon sitoutuminen ja moniulotteinen sitoutuminen. Luvussa kolme tarkasteltiin teoriassa usein toistuvia sitoutumiseen vaikuttavia tekijöitä ja sitä, miten nämä sitoutumista edistävät keinot voidaan kuvata niin sanotusti sitouttamisstrategiana.
Työn lähestymistapana oli tapaustutkimus. Aineistonhankintamenetelminä toimi sekä laadulliset että määrälliset menetelmät. Aineistonhankinta tehtiin keväällä 2023. Kirjallisuuden perusteella muodostettu viitekehys ohjasi tiedonkeruuta, myös aineiston analyysiä. Laadullinen aineisto kerättiin havainnoimalla sekä haastattelemalla ja määrällinen aineisto kerättiin laatimalla kysely. Kyselyn avovastausten avulla saatiin lisää laadullista aineistoa.
Numeerista dataa tarkasteltiin sekä keskiarvojen, frekvenssien ja keskihajontojen avulla. Laadullista aineistoa kategorisoitiin kirjallisuuden perusteella muodostettuihin pääluokkiin sekä alakategorioihin ja määriä laskettiin yhteen, jotta asioiden esiintymisen tiheyttä voitiin tarkastella. Tavoitteena oli tunnistaa niitä kokemuksia, joita erilaiset ihmiset samaan teemaan toivat esille.
Tulosten perusteella myönteisemmin arvioitiin tiimityöskentelyä, esihenkilötyötä, työpaikan ilmapiiriä ja työnkuvaa. Tulosten perusteella laaditut kehitysehdotukset kohdistuivat yhteisöllisyyden edistämiseen, onnistumisten huomioimiseen, koulutusten järjestämiseen, palautteen antamiseen ja työtehtävien vaatimustason sovittamiseen työntekijän osaamistasoon.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia, miten kohdeorganisaation pääkaupunkiseudun myyntineuvottelijoiden sitoutumista organisaatioon ja työtehtäviin voitaisiin paremmin tukea. Aihetta tutkittiin nykytila-analyysin avulla, jonka tavoitteena oli selvittää, miten sitoutumisen osatekijät toimivat ja miten sitoutumista voisi vahvistaa. Aiheeseen perehdyttiin erilaisten olemassa olevien tutkimusten ja kirjallisuuskatsauksen avulla.
Teoreettisen viitekehyksen kirjallisuuskatsaus jaettiin kahteen päälukuun. Luvussa kaksi esiteltiin sitoutumiseen läheisesti liittyviä käsitteitä kuten työn imu, organisaatioon sitoutuminen ja moniulotteinen sitoutuminen. Luvussa kolme tarkasteltiin teoriassa usein toistuvia sitoutumiseen vaikuttavia tekijöitä ja sitä, miten nämä sitoutumista edistävät keinot voidaan kuvata niin sanotusti sitouttamisstrategiana.
Työn lähestymistapana oli tapaustutkimus. Aineistonhankintamenetelminä toimi sekä laadulliset että määrälliset menetelmät. Aineistonhankinta tehtiin keväällä 2023. Kirjallisuuden perusteella muodostettu viitekehys ohjasi tiedonkeruuta, myös aineiston analyysiä. Laadullinen aineisto kerättiin havainnoimalla sekä haastattelemalla ja määrällinen aineisto kerättiin laatimalla kysely. Kyselyn avovastausten avulla saatiin lisää laadullista aineistoa.
Numeerista dataa tarkasteltiin sekä keskiarvojen, frekvenssien ja keskihajontojen avulla. Laadullista aineistoa kategorisoitiin kirjallisuuden perusteella muodostettuihin pääluokkiin sekä alakategorioihin ja määriä laskettiin yhteen, jotta asioiden esiintymisen tiheyttä voitiin tarkastella. Tavoitteena oli tunnistaa niitä kokemuksia, joita erilaiset ihmiset samaan teemaan toivat esille.
Tulosten perusteella myönteisemmin arvioitiin tiimityöskentelyä, esihenkilötyötä, työpaikan ilmapiiriä ja työnkuvaa. Tulosten perusteella laaditut kehitysehdotukset kohdistuivat yhteisöllisyyden edistämiseen, onnistumisten huomioimiseen, koulutusten järjestämiseen, palautteen antamiseen ja työtehtävien vaatimustason sovittamiseen työntekijän osaamistasoon.