Harmaa talous Suomessa : Rakennusala vuosina 2019–2023

Abstract

Harmaa talous on kansantaloudellisesti merkittävä ilmiö, joka vääristää kilpailua yritysten välillä ja aiheuttaa yhteiskunnalle mittavia verotulojen menetyksiä. Erityisen altis tämän ilmiön suhteen on rakennusala, joka työvoimavaltaisuutensa vuoksi tarjoaa suotuisat olosuhteet harmaan talouden esiintymiselle. Ulkomaisen työvoiman käyttö luo valvontaan ja harmaan talouden torjuntaan haasteita. Rakennusalalla on tehokkaita lainsäädännöllisiä keinoja harmaan talouden torjumiseksi, kuten käännetty arvonlisävelvollisuus, veronumerorekisteri ja tiedonantovelvollisuus.

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan harmaan talouden kehitystä ja ilmenemistä rakennusalalla vuosina 2019–2023, jolloin koronapandemia ja Ukrainan sota kärjistivät toimialan haasteita. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten harmaa talous rakennusalalla on kehittynyt aikavälillä 2019–2023 sekä ymmärtää, miten eri tavoin harmaa talous ja sen torjunta ilmenevät rakennusalalla Suomessa.

Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin puolistrukturoiduin asiantuntijahaastatteluin. Haastateltavina oli viisi Verohallinnon harmaan talouden asiantuntijaa verotus- ja asiakkuusyksiköistä, ja haastattelut toteutettiin etäyhteyden välityksellä. Haastatteluaineisto analysoitiin sisällönanalyysin menetelmin, joiden avulla litteroidusta haastatteluaineistosta nostettiin esiin keskeiset asiasisällöt, teemat ja ilmiöt.

Haastattelutulokset tukevat olemassa olevaa teoreettista viitekehystä, mutta tuovat esille myös uusia haasteita ja ilmiöitä, kuten neopankkien ja kevytyrittäjyyden käytön lisääntymisen. Perinteinen kuittikauppa on vähentynyt, mutta pitkät urakointiketjut ovat yhä yksi huomattavista haasteista rakennusalalla. Tutkimuksen johtopäätöksenä voidaan todeta, että harmaan talouden torjunta rakennusalalla vaatii jatkuvaa tehokasta valvontaa ja yhteistyötä eri sidosryhmien välillä. Yhteistyö on tärkeää sekä viranomaisten että alan toimijoiden välillä.