Vasikoiden hoidon työmäärä vasikkakasvattamossa : Työnkäytön selvitys ryhmäkoon ja eläinten terveyden vaikutuksesta

Abstract

Vasikkakasvattamojen toiminta alkoi ajatuksesta saada tasalaatuinen eläinaines loppukasvattamoihin ja lihakasvatukseen tulevat vasikat pois maitotiloilta. Menetelmä alkoi yleistyä 2000-luvulla. Tulokset olivat hyviä ja nykyisin meillä on toimiva kolmivaihekasvatus järjestelmä. Kolmivaihekasvatuksessa on tärkeää toteuttaa kertatäyttöä. Kertatäytön toteutuessa väli- ja loppukasvattamoissa saadaan taudit pysymään paremmin kurissa. Ryhmän vaihdot ovat stressaavia naudoille. Vasikkakasvattamon voi perustaa monenlaisiin tiloihin, kunhan vasikan tarpeet otetaan huomioon. Kun vasikoilla on tilaa leikkiä ja temmeltää lajitoverien kanssa, ruokinta on kunnossa, tilassa ei vedä, makuualue on puhdas ja kuiva, valaistus on riittävä ja ilmanvaihto on kunnossa, vasikoilla on hyvä olla. Yhdenkin edellä mainitun asian puuttuminen tai laiminlyöminen voi johtaa vakaviin ongelmiin vasikoiden terveydessä. Vasikoiden sairastuminen aiheuttaa lisäkustannuksia ja tulonmenetyksiä välikasvattamoissa. Lisäksi sairaiden vasikoiden hoitaminen vie ylimääräistä aikaa. Huolellinen vasikoiden hoito palkitsee. Vasikoiden hoidon työmäärää terveyden ja ryhmäkoon vaikutuksesta tutkittiin eräässä vasikkakasvattamossa. Vasikkakasvattamossa oli järjestetty koe, jossa kussakin erässä oli 40 vasikan ryhmä ja 4 kymmenen vasikan ryhmää. Eriä oli kuusi ja vasikkaosastoja kaksi. Näiden vasikkaryhmien sairastavuutta ja työmäärää tutkittiin työaikamittauksilla ja työaikakirjanpitolomakkeella. Tarkoituksena oli selvittää, voiko vasikoiden sairastuvuutta vähentää pienentämällä ryhmäkokoa. Koe kuuluu Kestävä karjatalous hankkeeseen ja kasvattamon työaikatutkimuksista vastasi Työtehoseura. Kokeen tuloksista kävi ilmi, että 40 vasikan ryhmässä töihin kului enemmän aikaa kuin 10 vasikan ryhmissä. Vasikoiden lääkityksien määrän suhteen 40 vasikan ja neljän 10 vasikan ryhmien välillä ei ollut merkittävää eroa. Jatkolääkityksien määrä oli suurempi 40 vasikan ryhmässä. Tästä voidaan todeta, että pienempi ryhmäkoko vaikuttaa vähentävästi vasikoiden jatkolääkitysten määrään.

The main idea of three part breeding is to get well grown calves to meat production and get calves out sooner from milk producers. The method became common in the 21st century. The results of this kind of method were good. Nowadays Finland have a working three part breeding system. It is important to realize the all-in all-out method. When this method used diseases can be minimized. Changing groups is very stressful to cattle. You can raise calves almost anywhere as long as you know what calves need. They need space to play with other calves, proper food and drink, clean and dry sleeping place as well as light and good air conditioning. All these are important. When one of these is missing, calf can get ill. When calf is sick it costs money and time. It is rewarding when you have wellbeing cattle. The A amount of work was studied in one calf breeding establishment. There were two different groups: a group with forty calves and four groups with ten calves. So there were altogether 480 calves. The aim was to study calves diseases and the work amount between the groups. The research problem was whether there are less diseases in small groups or not. Workers wrote all information related to work on paper. The study was part of Kestävä Karjatalous project and it was carried out by Work Efficiency Institute. The results showed that the work amount with the group of forty calves was more than with the groups of ten calves. Differences between the groups in medical treatments were not remarkable. But there were less prolonged medical treatments in groups with ten calves. Based on this it can be stated that small groups have an effect on decreasing prolonged medical treatments among calves.