Huolto- ja kunnossapitojärjestelmät teollisuuden ympäristössä
Ritari, Arto (2024)
Ritari, Arto
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024092525601
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024092525601
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää uusien huollon- ja kunnossapidonjärjestelmien vaikutukset, olemassa olevaan huollon- ja kunnossapidon järjestelmään sekä huollon suunnitteluun. Tarkoituksena oli arvioida, mitä hyötyjä sekä haittoja uusien ohjelmistojen käyttöönotto toisi laitossuunnitteluun, erityisesti Inter Electric Oy:n prosessinkehitys toimeksiantojen konsultoinnin kontekstissa.
Tehtävänä oli arvioida eräiden loppukäyttäjien, käytössä olevien kunnossapitotoimien, ohjeistuksen sekä kentän materiaalien ja laitteistojen laajuus ja varmistus vaatimustenmukaisuusolettaman täyttymiselle. Samalla luoda ehdotus investoinnille, joka on riittävän kattava ja ajantasainen materiaalipankki ohjeistuksineen, perustuen hyväksi havaitun ja hyvän teknisen toteutustavan mukaiseen, hyväksyttyyn toimiluvan ehtoon.
Tutkimuksen aineisto koostui olemassa olevien huoltojärjestelmien laite- ja järjestelmälistauksista testauksineen ja tarkastuksineen, atex, kone- ja paloteknisistä ohjeistuksista, joita voidaan tässä yhteydessä kutsua linkityskansioiksi, dokumentointi- sekä datapankeista, aikaisemmin huollolle luovutetuista projekteista sekä huolto-ohjelmien historian trendeistä, joissa analysointia suoritettiin vertailemalla kohdekohtaisesti toteutuneiden kunnossapitosuoritteiden aikaa ja teknistä toteutustapaa, suhteutettuina huollettavien kohteiden määriin sekä resursointiin. Menetelmänä hyödynnettiin kvantitatiivisia analyysejä huollon laadun, resursoinnin ja käyttöasteen arvioimiseksi.
Tutkimuksen tulokset eivät osoittaneet merkittäviä muutoksia, koska loppukäyttäjien tahtotila ja tavoite investoinneille on vielä toistaiseksi jäissä tai pikemminkin, hiljaisessa prosessissa meneillään. Ajan tasalla olevan data- ja projektipankin päivitys ja ylläpito sekä BIM mallin hyödyntäminen ovat ainoat kohdat, jotka ovat saaneet hiljaista hyväksyntää, suoritettavaksi erillisinä toimeksiantoina.
Johtopäätöksessä korostan laadunhallinnan sekä kunnossapitojärjestelmän prosessin optimoinnin merkitsevyyttä, jossa tulisi kohdentaa tarkastelua sisäisiin, käytössä oleviin ohjelmistotyökaluihin ja niiden parantamiseen, sekä nykyisten menetelmien kehittämiseen. Innovaatiojohtamisen ja elinkaariajattelumallin pohjaamana, 3D-tietomallintaminen tehostaisi merkittävästi kunnossapidon toimintaa, järjestelmän projektin luovutuksista, aina sen purkuun saakka. Tietomallinnus ajantasaisine linkityksineen laadunhallintajärjestelmään voi tarjota merkittäviä etuja huollon resursoinnin optimoinnissa ja koko huoltotoimintaprosessin tehostamisessa. Huomioitavaa on myös, että käyttäjäkoulutus uusille työkaluohjelmistoille tulee olla tuettua sekä riittävää uusien ohjelmistojen käyttöönottamiseksi ja täyden potentiaalisen hyödyn saavuttamiseksi.
Tehtävänä oli arvioida eräiden loppukäyttäjien, käytössä olevien kunnossapitotoimien, ohjeistuksen sekä kentän materiaalien ja laitteistojen laajuus ja varmistus vaatimustenmukaisuusolettaman täyttymiselle. Samalla luoda ehdotus investoinnille, joka on riittävän kattava ja ajantasainen materiaalipankki ohjeistuksineen, perustuen hyväksi havaitun ja hyvän teknisen toteutustavan mukaiseen, hyväksyttyyn toimiluvan ehtoon.
Tutkimuksen aineisto koostui olemassa olevien huoltojärjestelmien laite- ja järjestelmälistauksista testauksineen ja tarkastuksineen, atex, kone- ja paloteknisistä ohjeistuksista, joita voidaan tässä yhteydessä kutsua linkityskansioiksi, dokumentointi- sekä datapankeista, aikaisemmin huollolle luovutetuista projekteista sekä huolto-ohjelmien historian trendeistä, joissa analysointia suoritettiin vertailemalla kohdekohtaisesti toteutuneiden kunnossapitosuoritteiden aikaa ja teknistä toteutustapaa, suhteutettuina huollettavien kohteiden määriin sekä resursointiin. Menetelmänä hyödynnettiin kvantitatiivisia analyysejä huollon laadun, resursoinnin ja käyttöasteen arvioimiseksi.
Tutkimuksen tulokset eivät osoittaneet merkittäviä muutoksia, koska loppukäyttäjien tahtotila ja tavoite investoinneille on vielä toistaiseksi jäissä tai pikemminkin, hiljaisessa prosessissa meneillään. Ajan tasalla olevan data- ja projektipankin päivitys ja ylläpito sekä BIM mallin hyödyntäminen ovat ainoat kohdat, jotka ovat saaneet hiljaista hyväksyntää, suoritettavaksi erillisinä toimeksiantoina.
Johtopäätöksessä korostan laadunhallinnan sekä kunnossapitojärjestelmän prosessin optimoinnin merkitsevyyttä, jossa tulisi kohdentaa tarkastelua sisäisiin, käytössä oleviin ohjelmistotyökaluihin ja niiden parantamiseen, sekä nykyisten menetelmien kehittämiseen. Innovaatiojohtamisen ja elinkaariajattelumallin pohjaamana, 3D-tietomallintaminen tehostaisi merkittävästi kunnossapidon toimintaa, järjestelmän projektin luovutuksista, aina sen purkuun saakka. Tietomallinnus ajantasaisine linkityksineen laadunhallintajärjestelmään voi tarjota merkittäviä etuja huollon resursoinnin optimoinnissa ja koko huoltotoimintaprosessin tehostamisessa. Huomioitavaa on myös, että käyttäjäkoulutus uusille työkaluohjelmistoille tulee olla tuettua sekä riittävää uusien ohjelmistojen käyttöönottamiseksi ja täyden potentiaalisen hyödyn saavuttamiseksi.