Positiivinen ikäasenne : näkökulmassa + 49-vuotiaat – Mitä myönteisiä asioita he kokevat ikääntymisessä ja miten ikääntymisen tuomia vahvuuksia tulisi hyödyntää työelämässä

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on tutkia nykypäivän ikäasenteita, ikääntymistä sekä ikääntymisen myönteisiä vaikutuksia + 49-vuotiaiden näkökulmasta. Tutkimukseen osallistui viisi henkilöä, joiden ikä vaihteli 49–64-vuoden välillä. Aineiston hankinta toteutui yksittäisinä teemahaastatteluina, joista osa suoritettiin etänä ja osa paikan päällä kasvotusten. Tutkimuksen tavoitteena oli kerätä tietoa siitä, miten työelämän konkarit kokevat ikääntymisen, mitä myönteisiä vaikutuksia ikääntymisellä on ollut heihin ja miten ikääntymisen tuomia vahvuuksia ja tarpeita on huomioitu työelämässä. Lisäksi selvitin miten työelämä hyötyisi heidän vahvuuksistansa ja taidoista.

Tutkimuksen teoria muodostui suomen- ja englanninkielisistä kirjallisuudesta, tutkimuksista ja verkkoartikkeleista, joissa käsiteltiin, ikää, asenteita ja ikäjohtamista. Kyseessä on tapaustutkimus. Menetelmällä pyrin ymmärtämään yksilön kokemaa todellisuutta, käyttäytymistä, kokemuksia ja näkökulmia. Tutkimuksen teoriasta poimin ilmiön näkökulmasta merkittävät teemat, jotka määrittivät niin haastattelukysymyksiä kuin aineiston analyysiä. Teemahaastattelun runko muodostui 13 kysymyksestä. Aineistolle suoritin teorialähtöisen sisällönanalyysin, jossa teoria määritti millaisiin luokkiin ja teemoihin aineisto tuli jaoitella. Luokiteltuista aineistoista muodostui kaksi teemaa jotka olivat ikäasenne ja ikäjohtaminen

Tuloksissa ilmeni, että konkarit kokevat ikänsä kalenteri-ikäänsä nuoremmaksi ja tähän vaikuttaa erilaiset ympäristötekijät. Kalenteri-ikä ei ole merkittävä osa heidän identiteettiään eikä se ole vaikuttanut heidän työyhteisöön ja siihen sopeutumiseen. Ammattitaito on pääasia jota arvostetaan. Ikääntyminen koetaan pääsääntöisesti myönteisenä kokemuksena ja sen hyötyjä tunnistetaan. Konkareilla on paljon elämän tuomaa viisautta, josta on hyötyä itsensä ja muiden ymmärtämisessä. Lisäksi heillä on kyky nähdä ja ymmärtää asioita suuremmasta perspektiivistä.

Ikääntymisen tuomaa elämänkokemusta toivotaan hyödynnettäväksi erilaisien päätöksien teossa ja kehitystehtävissä, joissa konkarit voivat hyödyntää elämänkokemustaan ja ammattitaitoaan. Tällaisia työtehtäviä olisi mentori tai neuvonantaja. Koulutukset ja kehitysideat liittyivät ammattitaidon ylläpitämiseen, työssäjaksamiseen ja tietoteknisten taitojen ylläpitämiseen. Tulokset tukivat teoriaa, mutta eivät ottaneet huomioon yksilöllisyyttä. Tuloksia ei voi yleistää ja olisi vaatinut huomattavasti suuremman määrän haastatteluita, jotta tulokset olisivat olleet monisäikeisemmät.