Työterveyshoitajien kohtaama työväkivalta ja sen uhka
Silveri, Päivi (2015)
Silveri, Päivi
Oulun ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201501271643
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201501271643
Tiivistelmä
TIIVISTELMÄ
Oulun ammattikorkeakoulu
Hoitotyön koulutusohjelma, terveydenhoitotyön suuntautumisvaihtoehto
Tekijä: Päivi Silveri
Opinnäytetyön nimi: Työterveyshoitajien kohtaama työväkivalta ja sen uhka
Työn ohjaajat: Liisa Kiviniemi ja Sirpa Tölli
Työn valmistumislukukausi ja -vuosi: kevät 2015
Työväkivalta yleisesti on lisääntynyt muuta väkivaltaa enemmän. Naisiin kohdistuva työväkivalta on lähes kaksinkertainen miesten työväkivaltaan verrattuna. Hoitotyössä potilaiden taholta tuleva väkivaltaa on yleisintä psykiatrisessa hoitotyössä, päivystyspoliklinikoilla ja kehitysvammaisten hoitoyksiköissä. Hoitajista joka kolmas on kokenut työväkivaltaa tai sillä uhkaamista. (Louhela & Saarinen 2006, 7, 12.) Lähi- ja sairaanhoitajien kohtaamaa työväkivaltaa on siis tutkittu, mutta terveydenhoitajiin kohdistuvaa työväkivaltaa ja sen uhkaa ei.
Tämän tutkimuksen tarkoitus on ymmärtää ja kuvata työterveyshoitajien kokemuksia asiakastilanteissa uhka- ja väkivaltatilanteiden osalta. Tutkimukseni lisää tietoa sekä kohdatusta työväkivallasta että tilanteessa käytetyistä keinoista. Aineistonkeruumenetelmäksi valitsin teemahaastattelun, jossa käytin myös analyysimenetelmää. Tutkimustuloksia voi hyödyntää suunniteltaessa työterveyshoitajien työturvallisuutta tai työoloja. Tutkimukseni tavoitteena on saada terveydenhoitajat muuttamaan ja kehittämään ajatteluaan. Kun hoitaja on tietoinen työväkivallan mahdollisuudesta, hän voi ennakoida tilannetta. Hän voi miettiä toimintamalleja ja keinoja tilanteen ehkäisemiseen ja tilanteessa toimimiseen.
Haastattelemani työterveyshoitajat ovat kohdanneet psyykkistä väkivaltaa ja väkivallan uhkaa, ja he pitivät fyysisen väkivallan kohtaamista mahdollisena. He pitivät omaa rauhallista käytöstä tärkeänä työväkivallan ehkäisykeinona. Tilanteen käydessä uhkaavaksi pois pääseminen, ulkopuolinen apu ja tilajärjestelyt ovat myös tärkeitä. Työterveyshoitajat kertoivat tutustuneensa potilaspapereihin etukäteen, jolloin muodostui käsitys asiakkaasta ja hänen tilanteestaan, myös pitkästä työkokemuksesta katsottiin olevan hyötyä. Eniten korostettiin rauhallisuutta tilanteessa. Havaintojen tekemistä uhkaavasta käytöksestä pidettiin myös tärkeänä, ja tilanteen muututtua uhkaavaksi hoitajan täytyy miettiä, miten päästä pois tilanteesta tai mitä sanoisi tilanteessa. Napakkuus koettiin myös hyvänä keinona herättää asiakas huomaamaan oma käytöksensä.
Jotta käytös, muut ihmiset ja tilat olisivat parhaat mahdolliset uhkaavassa tilanteessa, niitä täytyy miettiä etukäteen ja luoda pelisäännöt työpaikalle. Työyksiköt hyötyisivät suuresti, jos koko työyhteisö työnantajan johdolla sitoutuisi miettimään työväkivallan ehkäisykeinoja. Asiaan perehtynyt opiskelija, jonka täytyy tehdä kehittämistehtävä johonkin työyksikköön, voi myös parantaa työturvallisuutta käyttäen eri menetelmiä.
Asiasanat:
työterveyshoitaja, väkivalta, työväkivalta, fyysinen, psyykkinen, väkivallan uhka, väkivallan ehkäisy
Oulun ammattikorkeakoulu
Hoitotyön koulutusohjelma, terveydenhoitotyön suuntautumisvaihtoehto
Tekijä: Päivi Silveri
Opinnäytetyön nimi: Työterveyshoitajien kohtaama työväkivalta ja sen uhka
Työn ohjaajat: Liisa Kiviniemi ja Sirpa Tölli
Työn valmistumislukukausi ja -vuosi: kevät 2015
Työväkivalta yleisesti on lisääntynyt muuta väkivaltaa enemmän. Naisiin kohdistuva työväkivalta on lähes kaksinkertainen miesten työväkivaltaan verrattuna. Hoitotyössä potilaiden taholta tuleva väkivaltaa on yleisintä psykiatrisessa hoitotyössä, päivystyspoliklinikoilla ja kehitysvammaisten hoitoyksiköissä. Hoitajista joka kolmas on kokenut työväkivaltaa tai sillä uhkaamista. (Louhela & Saarinen 2006, 7, 12.) Lähi- ja sairaanhoitajien kohtaamaa työväkivaltaa on siis tutkittu, mutta terveydenhoitajiin kohdistuvaa työväkivaltaa ja sen uhkaa ei.
Tämän tutkimuksen tarkoitus on ymmärtää ja kuvata työterveyshoitajien kokemuksia asiakastilanteissa uhka- ja väkivaltatilanteiden osalta. Tutkimukseni lisää tietoa sekä kohdatusta työväkivallasta että tilanteessa käytetyistä keinoista. Aineistonkeruumenetelmäksi valitsin teemahaastattelun, jossa käytin myös analyysimenetelmää. Tutkimustuloksia voi hyödyntää suunniteltaessa työterveyshoitajien työturvallisuutta tai työoloja. Tutkimukseni tavoitteena on saada terveydenhoitajat muuttamaan ja kehittämään ajatteluaan. Kun hoitaja on tietoinen työväkivallan mahdollisuudesta, hän voi ennakoida tilannetta. Hän voi miettiä toimintamalleja ja keinoja tilanteen ehkäisemiseen ja tilanteessa toimimiseen.
Haastattelemani työterveyshoitajat ovat kohdanneet psyykkistä väkivaltaa ja väkivallan uhkaa, ja he pitivät fyysisen väkivallan kohtaamista mahdollisena. He pitivät omaa rauhallista käytöstä tärkeänä työväkivallan ehkäisykeinona. Tilanteen käydessä uhkaavaksi pois pääseminen, ulkopuolinen apu ja tilajärjestelyt ovat myös tärkeitä. Työterveyshoitajat kertoivat tutustuneensa potilaspapereihin etukäteen, jolloin muodostui käsitys asiakkaasta ja hänen tilanteestaan, myös pitkästä työkokemuksesta katsottiin olevan hyötyä. Eniten korostettiin rauhallisuutta tilanteessa. Havaintojen tekemistä uhkaavasta käytöksestä pidettiin myös tärkeänä, ja tilanteen muututtua uhkaavaksi hoitajan täytyy miettiä, miten päästä pois tilanteesta tai mitä sanoisi tilanteessa. Napakkuus koettiin myös hyvänä keinona herättää asiakas huomaamaan oma käytöksensä.
Jotta käytös, muut ihmiset ja tilat olisivat parhaat mahdolliset uhkaavassa tilanteessa, niitä täytyy miettiä etukäteen ja luoda pelisäännöt työpaikalle. Työyksiköt hyötyisivät suuresti, jos koko työyhteisö työnantajan johdolla sitoutuisi miettimään työväkivallan ehkäisykeinoja. Asiaan perehtynyt opiskelija, jonka täytyy tehdä kehittämistehtävä johonkin työyksikköön, voi myös parantaa työturvallisuutta käyttäen eri menetelmiä.
Asiasanat:
työterveyshoitaja, väkivalta, työväkivalta, fyysinen, psyykkinen, väkivallan uhka, väkivallan ehkäisy