Effluenttiveden uudelleenkäyttö EPS-prosessissa
Sillanpää, Jutta (2024)
Sillanpää, Jutta
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024093025795
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024093025795
Tiivistelmä
Insinöörityön aiheena oli effluenttiveden uudelleenkäyttö soluuntuvan polystyreenin valmistuksessa, ja se toteutettiin Bewi Raw Oy:lle. Insinöörityön avulla haluttiin selvittää, olisiko effluenttiveden uudelleenkäyttö mahdollista suodatuksen avulla. Lisäksi työn tarkoituksena oli tutkia, vaikuttaisiko effluenttiveden uudelleenkäyttö haluttuihin tuoteominaisuuksiin.
Kirjallisuusosassa käytiin läpi polymerointia ja soluuntuvan polystyreenin valmistusmenetelmiä. Lisäksi kirjallisuusosassa käytiin läpi erilaisia suodatusmenetelmiä ja veden analysointia. Kokeellisessa osassa tehtiin ensin referenssipanos laboratoriomittakaavan panosreaktorilla. Referenssipanoksesta otettiin effluenttivesi talteen. Panosvedelle testattiin erilaisia suodatusmenetelmiä ja analysoitiin suodatuksen vaikutuksia veden ominaisuuksiin.
Analyysitulosten perusteella koeajoissa käytettiin hiilikuituselluloosa- ja sedimenttisuodattimella suodatettua effluenttivettä. Suodatettua panosvettä lisättiin 5–25 % kokonaisveden määrästä.
Koeajoissa saatiin korvattua ionivaihdetun veden reseptin mukaisesta määrästä 25 % ilman suspension menetystä tai suurempia ongelmia koeajon aikana. Viimeisen koeajopanoksen jälkeen havaittiin reaktorin likaantuminen ja koeajot jouduttiin päättämään. Koeajoista saatujen helmien tuoteominaisuudet pysyivät lähes halutulla tasolla. Koeajoja voitaisiin jatkaa lisäämällä suodatetun veden osuutta edelleen.
Kirjallisuusosassa käytiin läpi polymerointia ja soluuntuvan polystyreenin valmistusmenetelmiä. Lisäksi kirjallisuusosassa käytiin läpi erilaisia suodatusmenetelmiä ja veden analysointia. Kokeellisessa osassa tehtiin ensin referenssipanos laboratoriomittakaavan panosreaktorilla. Referenssipanoksesta otettiin effluenttivesi talteen. Panosvedelle testattiin erilaisia suodatusmenetelmiä ja analysoitiin suodatuksen vaikutuksia veden ominaisuuksiin.
Analyysitulosten perusteella koeajoissa käytettiin hiilikuituselluloosa- ja sedimenttisuodattimella suodatettua effluenttivettä. Suodatettua panosvettä lisättiin 5–25 % kokonaisveden määrästä.
Koeajoissa saatiin korvattua ionivaihdetun veden reseptin mukaisesta määrästä 25 % ilman suspension menetystä tai suurempia ongelmia koeajon aikana. Viimeisen koeajopanoksen jälkeen havaittiin reaktorin likaantuminen ja koeajot jouduttiin päättämään. Koeajoista saatujen helmien tuoteominaisuudet pysyivät lähes halutulla tasolla. Koeajoja voitaisiin jatkaa lisäämällä suodatetun veden osuutta edelleen.