Aikuisen aggressiivisen potilaan päivystyskuvantaminen

Abstract

Röntgenhoitajat kohtaavat työssään potilaiden kanssa tilanteita, joihin saattaa liittyä väkivaltaa, ja joissa työntekijöiden turvallisuus voi vaarantua. Aikaisempien tutkimusten mukaan yli puolet röntgenhoitajista on kokenut työpaikkaväkivaltaa, suurin osa väkivaltatapauksista tapahtuu ensiavussa. Päivystyskuvantamisessa käy paljon potilaita vaihtelevilla taustoilla. Potilaat saattavat olla päihteiden vaikutuksen alaisena tai kipeitä, mikä saattaa aiheuttaa aggressiivisuutta ja ärtyneisyyttä. Tämä lisää riskiä röntgenhoitajien turvallisuuden vaarantumiseen. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää röntgenhoitajien kokemuksia aggressiivisista potilaista päivystyskuvantamisessa. Tavoitteena oli jakaa tietoa aggressiivisista potilaista ja edistää henkilökunnan osaamista kuvantamisessa liittyen kyseiseen potilasryhmään.

Opinnäytetyö oli laadullinen tutkimus, ja siinä selvitettiin kahdeksan röntgenhoitajan ja yhden lähihoitajan kokemuksia aggressiivisten potilaiden kohtaamisesta. Vastaajilta kartoitettiin myös heidän mielipiteitään, miten aggressiivisia potilaita kannattaisi kohdata. Aineisto kerättiin B-röntgenin henkilökunnalta Oulun yliopistollisesta sairaalasta haastatellen yhtä-kahta henkilöä kerrallaan. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla.

Vastaajien työkokemus vaihteli 8–38 vuoden välillä, jokainen heistä oli kohdannut aggressiivisia potilaita. Röntgenhoitajat saavat koulutusta aggressiivisten potilaiden kohtaamiseen, mutta kävi ilmi, että koulutusta voisi olla enemmänkin. Hyödyksi koettiin hälytysjärjestelmät ja hälytysnapit, joilla apua sai nopeasti. Röntgenhoitajat kokivat usein fyysistä väkivaltaa, kuten huitomista ja lyömistä, sekä myös sanallista väkivaltaa, kuten provosointia tai vähättelyä. Tässä tutkimuksessa saatiin selville mitkä työskentelytavat vastaajat ovat kokeneet toimiviksi aggressiivisten potilaiden kohtaamisessa.

Tutkimus toi kokemukseen perustuvaa tietoa, josta moni kokenut työntekijä tai opiskelija voi hyötyä omassa työssään. Tutkimuksesta saatuja tuloksia voitaisiin hyödyntää erilaisissa aihetta koskevissa koulutuksissa tai röntgenhoitajan opinnoissa pidemmällä aikavälillä. Lisäksi tutkimusaihe oli laaja ja aiheen tutkimista olisikin mahdollista tulevaisuudessa jatkaa uusilla kyselytutkimuksilla tai haastatteluilla. Suunnaten nämä eri kaupunkien päivystyskuvantamisen henkilökunnalle, ja vertailemalla vastauksia myös esimerkiksi eri maiden välillä.