Korona (COVID-19) kokemuksena poikkeusajan hoitotyössä
Hoisko, Pihla; Kangas, Katariina (2024)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024100125898
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024100125898
Tiivistelmä
COVID-19-pandemia vaikutti merkittävästi sosiaali- ja terveysalan hoitohenkilöstön jaksamiseen ja päivittäisiin työtehtäviin. Tämän kuvailevana kirjallisuuskatsauksena toteutetun opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata pandemian aiheuttamia vaikutuksia hoitotyöntekijöiden hyvinvointiin eri näkökulmista katsottuna. Tutkimuksessa hyödynnettiin useita tietokantoja, joista hankittuja luotettavia artikkeleita ja tutkimuksia käytettiin kirjallisuuskatsauksen toteuttamisessa.
COVID-19-pandemia toi ja korosti useita hoitotyöhön liittyviä haasteita, kuten henkilöstövajetta, fyysisen ja psyykkisen rasituksen lisääntymistä sekä esimerkiksi suojavarusteiden käyttövaatimusten kiristymistä. Erityisesti pitkäaikainen altistuminen stressille ja uupumukselle korostui useissa käytetyissä tutkimuksissa. Työyhteisön tuen ja erilaisten selviytymisstrategioiden hyödyntämisen koettiin olevan ensiarvoisen tärkeässä asemassa poikkeusajan hoitotyötä tehdessä. Tärkeä tutkimuksissa esiin tullut näkökulma oli myös COVID-19-pandemian aikaisista kokemuksista oppiminen ja työolosuhteiden jatkuva kehittäminen tulevaisuudessa.
Tätä opinnäytetyötä on mahdollista hyödyntää terveydenhuollon työyhteisöissä sekä esimerkiksi alan opiskelijoiden keskuudessa. Pandemia-ajan kokemuksien läpikäynti ja ymmärtäminen on todella tärkeää työhyvinvoinnin tukemisen ja hoitotyön käytäntöjen kehittämisen kannalta. Mahdolliset jatkotutkimukset voisivat esimerkiksi keskittyä tarkemmin joihinkin tässä tutkimuksessa havaittuihin seikkoihin, kuten tuleviin mahdollisiin poikkeusaikoihin valmistautumiseen tai hoitotyöntekijöiden jaksamiseen ja palautumiskykyyn.
COVID-19-pandemia toi ja korosti useita hoitotyöhön liittyviä haasteita, kuten henkilöstövajetta, fyysisen ja psyykkisen rasituksen lisääntymistä sekä esimerkiksi suojavarusteiden käyttövaatimusten kiristymistä. Erityisesti pitkäaikainen altistuminen stressille ja uupumukselle korostui useissa käytetyissä tutkimuksissa. Työyhteisön tuen ja erilaisten selviytymisstrategioiden hyödyntämisen koettiin olevan ensiarvoisen tärkeässä asemassa poikkeusajan hoitotyötä tehdessä. Tärkeä tutkimuksissa esiin tullut näkökulma oli myös COVID-19-pandemian aikaisista kokemuksista oppiminen ja työolosuhteiden jatkuva kehittäminen tulevaisuudessa.
Tätä opinnäytetyötä on mahdollista hyödyntää terveydenhuollon työyhteisöissä sekä esimerkiksi alan opiskelijoiden keskuudessa. Pandemia-ajan kokemuksien läpikäynti ja ymmärtäminen on todella tärkeää työhyvinvoinnin tukemisen ja hoitotyön käytäntöjen kehittämisen kannalta. Mahdolliset jatkotutkimukset voisivat esimerkiksi keskittyä tarkemmin joihinkin tässä tutkimuksessa havaittuihin seikkoihin, kuten tuleviin mahdollisiin poikkeusaikoihin valmistautumiseen tai hoitotyöntekijöiden jaksamiseen ja palautumiskykyyn.