Psyykkinen kuormittavuus valmentamisessa SB Vaasa salibandyseurassa : kvantitatiivinen tutkimus
Niskanen, Vera (2024)
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024100426049
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024100426049
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata SB Vaasa salibandyseuran valmentajien mahdollista kuormittusta ja uupumuksen kokemusta valmentamisesta. Lisäksi haluttiin selvittää valmentamisen kuormittavuuden vaikutusta valmentajien jokapäiväiseen arkeen. Tavoitteena oli saadun tiedon avulla tuoda hoitotyöhön tietoa valmentajien hyvinvoinnista ja seuran johdolle materiaalia valmennuksen kehittämiseksi.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys koostuu valmentajista, vapaaehtoisista, mielenterveydestä, psyykkisestä kuormittavuudesta ja uupumuksesta. Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin tätä tutkimusta varten laaditulla kyselylomakkeella. Kyselylomake sisälsi 3 taustakysymystä ja 12 asiakysymystä. Kyselyyn vastasi yhteensä 17 vapaaehtoisvalmentajaa SB Vaasan salibandyseurasta. Aineisto analysoitiin käyttäen muuttujien frekvenssijakaumia ja ristiintaulukointia SPSS-ohjelmaa käyttäen.
Kyselystä selvisi, että kolmasosa valmentajista kokee uupumusta. Heistä 82% kokivat uupumuksen tulevan muualta kuin valmentamisesta. Valmentajat kokivat valmentamisessa 18% psyykkistä kuormitusta, 35% enemmän vaatimuksia ja 29% turhautumista. Väsymystä ja stressiä esiintyy eniten valmentajilla arjessa kohtalaisesti tai hyvin paljon. Valmentajista valta osa vastasi, että seuran tulisi kehittää valmentamista ja huomioida toiminnan psyykkinen kuormittavuus. Yksi kehitysidea oli lisätä vuorovaikutusta seurassa johdon ja valmentajien välillä. The purpose of this bachelor’s thesis was to describe the potential workload of the coaches of the SB Vaasa floorball club and the experience of exhaustion from coaching. A further purpose was to find out the effect of the workload of coach-ing had on their lives. The goal was to use the information obtained to bring in-formation about the well-being of the coaches to the nursing. Also, this infor-mation is used by the club’s management to develop the processes around coaching.
The theoretical framework of the study consists of coaches, volunteers, mental health, mental load and fatigue. The bachelor’s thesis was carried out as a quan-titative study. The material was collected through a questionnaire. The ques-tionnaire included 3 background questions and 12 questions on the research topic. A total of 17 volunteer coaches from the SB Vaasa Floorball Club answered the survey. The material was analyzed using frequency distribution and cross-tabulation of variables using the SPSS program.
The survey revealed that a third of the coaches experience burnout. Of the coaches 82% felt that the exhaustion came from other than coaching. Coaches experienced 18% psychological stress, 35% more demands and 29% frustration during coaching. Fatigue and stress occur the most in coaches, moderately or very much in everyday life. Most of the coaches answered that the club should develop coaching and consider the psychological burden of the activity. One de-velopment idea was to increase the interaction between the management and the coaches in the club.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys koostuu valmentajista, vapaaehtoisista, mielenterveydestä, psyykkisestä kuormittavuudesta ja uupumuksesta. Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin tätä tutkimusta varten laaditulla kyselylomakkeella. Kyselylomake sisälsi 3 taustakysymystä ja 12 asiakysymystä. Kyselyyn vastasi yhteensä 17 vapaaehtoisvalmentajaa SB Vaasan salibandyseurasta. Aineisto analysoitiin käyttäen muuttujien frekvenssijakaumia ja ristiintaulukointia SPSS-ohjelmaa käyttäen.
Kyselystä selvisi, että kolmasosa valmentajista kokee uupumusta. Heistä 82% kokivat uupumuksen tulevan muualta kuin valmentamisesta. Valmentajat kokivat valmentamisessa 18% psyykkistä kuormitusta, 35% enemmän vaatimuksia ja 29% turhautumista. Väsymystä ja stressiä esiintyy eniten valmentajilla arjessa kohtalaisesti tai hyvin paljon. Valmentajista valta osa vastasi, että seuran tulisi kehittää valmentamista ja huomioida toiminnan psyykkinen kuormittavuus. Yksi kehitysidea oli lisätä vuorovaikutusta seurassa johdon ja valmentajien välillä.
The theoretical framework of the study consists of coaches, volunteers, mental health, mental load and fatigue. The bachelor’s thesis was carried out as a quan-titative study. The material was collected through a questionnaire. The ques-tionnaire included 3 background questions and 12 questions on the research topic. A total of 17 volunteer coaches from the SB Vaasa Floorball Club answered the survey. The material was analyzed using frequency distribution and cross-tabulation of variables using the SPSS program.
The survey revealed that a third of the coaches experience burnout. Of the coaches 82% felt that the exhaustion came from other than coaching. Coaches experienced 18% psychological stress, 35% more demands and 29% frustration during coaching. Fatigue and stress occur the most in coaches, moderately or very much in everyday life. Most of the coaches answered that the club should develop coaching and consider the psychological burden of the activity. One de-velopment idea was to increase the interaction between the management and the coaches in the club.