Ensihoitopalvelun suurkäyttäjät
Kalapudas, Hanna; Luosujärvi, Iines; Laine, Erika; Vesilahti, Emilia (2024)
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024100526104
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024100526104
Tiivistelmä
Ensihoidon tehtävämäärät ovat lisääntyneet ja Suomen terveydenhuoltojärjestelmä on ylikuormittunut. Julkisen talouden haasteet ovat aiheuttaneet sen, että samalla tai jopa pienentyvällä resurssimäärällä pitäisi pystyä hoitamaan lisääntyneet tehtävät. Palveluiden käyttö on jakautunut epätasaisesti niin, että suurkäyttäjät vievät suuren osan resursseista. Löfgren ja Okkonen tekivät ensihoitopalvelun suurkäytöstä tutkimuksen vuonna 2017. Asia on edelleen ajankohtainen, joten teimme aiheesta uusintatutkimuksen saadaksemme ilmiöstä tuoretta tietoa.
Opinnäytetyömme tarkoituksena oli kuvailla ensihoitopalvelun suurkäyttäjäryhmiä, ja kuvailla interventioita eli keinoja suurkäytöstä johtuvien ongelmien ratkaisemiseksi. Tavoitteena oli löytää tapoja palvelujärjestelmän kehittämiseksi, jotta ensihoitopalvelun suurkäyttö vähenisi. Lisäksi toivoimme, että tutkimuksen tuloksista voisivat hyötyä sekä ensihoitopalvelua järjestävä taho, että ensihoitajat päivittäisessä työelämässään.
Tämä opinnäytetyö oli kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Tietoperustamme koostui ensihoitopalveluun kohdistuvista suomalaisista ja kansainvälisistä tutkimuksista, joissa käsiteltiin ensihoitopalvelun suurkäyttäjiä. Käytimme tiedonhaussa neljää tietokantaa, joista valitsimme kahdeksan aineistoa lopulliseksi tutkimusaineistoksi.
Tuloksistamme kävi ilmi, ettei ensihoitopalvelun suurkäytölle ole yksiselitteistä määritelmää. Suurkäyttäjän tunnusmerkeiksi korostuivat mielenterveysongelmat, päihteiden käyttö, somaattiset sairaudet, heikko sosioekonominen asema, haasteet liikkumisessa ja itsestä huolehtimisessa. Erityisesti näiden yhdistelmät lisäsivät ensihoitopalvelun suurkäyttöä. Interventioita suurkäytön vähentämiseksi esitettiin useita. Interventioissa oli hyödynnetty yksilökohtaista ohjausta, moniammatillista hoidon koordinointia sekä muita kuin terveydenhuollon palveluita.
Tulostemme perusteella olisi tärkeää tunnistaa ensihoitopalvelun suurkäyttäjät ja ottaa käyttöön interventio suurkäytön vähentämiseksi. Toimivasta interventiosta hyötyisivät niin suurkäyttäjät kuin palvelun järjestäjät. Tällaisen ratkaisun kehittäminen ja käyttöönotto vaatisi jatkotutkimustyötä.
Opinnäytetyömme tarkoituksena oli kuvailla ensihoitopalvelun suurkäyttäjäryhmiä, ja kuvailla interventioita eli keinoja suurkäytöstä johtuvien ongelmien ratkaisemiseksi. Tavoitteena oli löytää tapoja palvelujärjestelmän kehittämiseksi, jotta ensihoitopalvelun suurkäyttö vähenisi. Lisäksi toivoimme, että tutkimuksen tuloksista voisivat hyötyä sekä ensihoitopalvelua järjestävä taho, että ensihoitajat päivittäisessä työelämässään.
Tämä opinnäytetyö oli kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Tietoperustamme koostui ensihoitopalveluun kohdistuvista suomalaisista ja kansainvälisistä tutkimuksista, joissa käsiteltiin ensihoitopalvelun suurkäyttäjiä. Käytimme tiedonhaussa neljää tietokantaa, joista valitsimme kahdeksan aineistoa lopulliseksi tutkimusaineistoksi.
Tuloksistamme kävi ilmi, ettei ensihoitopalvelun suurkäytölle ole yksiselitteistä määritelmää. Suurkäyttäjän tunnusmerkeiksi korostuivat mielenterveysongelmat, päihteiden käyttö, somaattiset sairaudet, heikko sosioekonominen asema, haasteet liikkumisessa ja itsestä huolehtimisessa. Erityisesti näiden yhdistelmät lisäsivät ensihoitopalvelun suurkäyttöä. Interventioita suurkäytön vähentämiseksi esitettiin useita. Interventioissa oli hyödynnetty yksilökohtaista ohjausta, moniammatillista hoidon koordinointia sekä muita kuin terveydenhuollon palveluita.
Tulostemme perusteella olisi tärkeää tunnistaa ensihoitopalvelun suurkäyttäjät ja ottaa käyttöön interventio suurkäytön vähentämiseksi. Toimivasta interventiosta hyötyisivät niin suurkäyttäjät kuin palvelun järjestäjät. Tällaisen ratkaisun kehittäminen ja käyttöönotto vaatisi jatkotutkimustyötä.