Häiriökysyntä ja ratkaisuja sen vähentämiseksi sosiaali- ja terveydenhuollossa : scoping-katsaus
Raatikainen, Hanna (2024)
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024100826199
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024100826199
Tiivistelmä
Häiriökysyntä kuvaa tilannetta, jolloin asiakas saa vääränlaista tai vaillinaista palvelua hakeutuessaan avun piiriin tai haetun palvelun puuttumista kokonaan. Palvelun tehottomuuden vuoksi asiakas hakeutuu palvelun piiriin yhä uudelleen lisävaatimuksineen ja lisäkysymyksineen. Toistuvat uusiutuvat kontaktit vaikuttavat palvelun tuottajan näkökulmasta palvelun laadun heikentymiseen, kustannusten nousuun ja työtekijöiden työkuorman lisääntymiseen.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata scoping-katsauksen avulla häiriökysyntää ja siihen rinnastettavia käsitteitä sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä ratkaisuja häiriökysynnän vähentämiseksi. Tavoitteena oli tuottaa tietoa häiriökysynnän ilmiön tunnistamisen lisäämiseksi ja ehkäistä häiriökysynnästä aiheutuvaa kuormitusta sosiaali- ja terveydenhuollossa. Tiedonhaku tehtiin CINAHL, PubMed, ProQuest Central, ScienceDirect, Taylor & Francis Online ja MEDIC tietokannoista sekä Google Scholarin ja Googlen kokoavista hakupalveluista. Aineiston valinnassa noudatettiin mukaanotto- ja poissulkukriteerejä. Aineisto (n=18) koostui vertaisarvioiduista tutkimusartikkeleista tai julkaisuista (n=7), asiantuntijoiden kirjoittamista artikkeleista tai heidän haastatteluistansa (n=6), pilottihankkeen tai tutkimuksen loppuraporteista (n=2), väitöskirjasta (n=1), politiikkasuosituksesta (n=1) sekä kehitteillä olevan toimintamallin kuvauksesta (n=1). Aineiston analyysissä käytettiin laadullista sisällönanalyysia.
Kirjallisuuskatsauksen tulosten mukaan häiriökysyntää kuvaavia tai siihen rinnastettavia käsitteitä esiintyi hyvin niukasti. Häiriökysynnän vähentämiseksi ehdotettuja ratkaisuja olivat asiakaslähtöisten palvelukokonaisuuksien syntymisen tukeminen, asiakaslähtöisen työotteen toteutumisen tukeminen, hoidon oikea-aikaisuuden toteutumisen tukeminen, hoidon jatkuvuuden toteutumisen tukeminen, johtamiskulttuurin muutos, kysynnän ymmärtäminen, politiikan tasolla tapahtuvien muutoksien tekeminen järjestelmän parantamiseksi sekä palvelujärjestelmän parantamiseksi suunniteltujen menetelmien hyödyntäminen. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että sosiaali- ja terveydenhuollon häiriökysynnän vähentämiseksi järjestelmän tai organisaation sisäisiä muutoksia tulisi tehdä monipuolisesti.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata scoping-katsauksen avulla häiriökysyntää ja siihen rinnastettavia käsitteitä sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä ratkaisuja häiriökysynnän vähentämiseksi. Tavoitteena oli tuottaa tietoa häiriökysynnän ilmiön tunnistamisen lisäämiseksi ja ehkäistä häiriökysynnästä aiheutuvaa kuormitusta sosiaali- ja terveydenhuollossa. Tiedonhaku tehtiin CINAHL, PubMed, ProQuest Central, ScienceDirect, Taylor & Francis Online ja MEDIC tietokannoista sekä Google Scholarin ja Googlen kokoavista hakupalveluista. Aineiston valinnassa noudatettiin mukaanotto- ja poissulkukriteerejä. Aineisto (n=18) koostui vertaisarvioiduista tutkimusartikkeleista tai julkaisuista (n=7), asiantuntijoiden kirjoittamista artikkeleista tai heidän haastatteluistansa (n=6), pilottihankkeen tai tutkimuksen loppuraporteista (n=2), väitöskirjasta (n=1), politiikkasuosituksesta (n=1) sekä kehitteillä olevan toimintamallin kuvauksesta (n=1). Aineiston analyysissä käytettiin laadullista sisällönanalyysia.
Kirjallisuuskatsauksen tulosten mukaan häiriökysyntää kuvaavia tai siihen rinnastettavia käsitteitä esiintyi hyvin niukasti. Häiriökysynnän vähentämiseksi ehdotettuja ratkaisuja olivat asiakaslähtöisten palvelukokonaisuuksien syntymisen tukeminen, asiakaslähtöisen työotteen toteutumisen tukeminen, hoidon oikea-aikaisuuden toteutumisen tukeminen, hoidon jatkuvuuden toteutumisen tukeminen, johtamiskulttuurin muutos, kysynnän ymmärtäminen, politiikan tasolla tapahtuvien muutoksien tekeminen järjestelmän parantamiseksi sekä palvelujärjestelmän parantamiseksi suunniteltujen menetelmien hyödyntäminen. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että sosiaali- ja terveydenhuollon häiriökysynnän vähentämiseksi järjestelmän tai organisaation sisäisiä muutoksia tulisi tehdä monipuolisesti.