Hiilineutraalisuuden polulla : Pk-yritysten hallitusten kohtaamat haasteet päätöksenteossa
Pylkäs, Minna (2024)
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024100826210
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024100826210
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa hallituksen jäsenten näkemyksiä hiilineutraalisuudesta tässä hetkessä, jäsenten omaa arviota heidän kyvykkyydestään tehdä hiilineutraaleja päätöksiä ja millaisia haasteita he kokevat hiilineutraaleja päätöksiä tehdessään. Tutkimuksen aihe on lähtenyt liikkeelle omasta kiinnostuksesta aiheeseen.
Yritysvastuun merkitys kasvaa globaalien haasteiden, kuten ilmastonmuutoksen, sotien, luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen ja yhteiskunnallisten muutosten seurauksena. Toimintaympäristössä odotetaan yrityksiltä enenevässä määrin vastuullisuutta ja kestävyyttä. Hiilineutraaliudesta on tullut tärkeä osatekijä koko yritysvastuun kentässä, eikä aihe voi olla vaikuttamatta yritysten menestymiseen pitkällä aikavälillä. Tutkimus toteutettiin yhdistelmätutkimuksena. Tutkimus on ensisijaisesti kvantitatiivinen kyselytutkimus, jonka tuloksia on täydennetty haastattelututkimuksen menetelmin. Tutkimuksen otanta kohdistettiin ei-listattujen yhtiöiden hallituksen jäsenille. Teoriaosuus on rakennettu kaksiosaiseksi. Ensimmäinen osa kokoaa tietoa Suomen valtion asettamista hiilineutraalisuustavoitteista ja lainsäädännöstä sekä kuvaa toimintaympäristöä, jossa yritykset toimivat. Toinen teorian osa hahmottaa osakeyhtiölaissa määriteltyä hallituksen muodostumista, hallituksen tehtäviä, velvollisuuksia ja vastuita.
Tutkimuksen keskeinen havainto on, että hiilineutraaliuden teema koetaan vaikeaksi. Syy tähän on rakenteellinen, sillä pk-yrityksissä hallituspaikkoja on tarjolla vain vähän, eritoten sellaisia paikkoja, joissa hiilineutraalisuutta on käsitelty. Aiheen uutuuden vuoksi hiilineutraalisuusasioista on vähän kokemusta, mikä johtaa varovaiseen päätöksen tekoon ja korostuneeseen huolellisuusvelvoitteen noudattamiseen. Strategiauudistusta ei vielä koeta tarpeelliseksi, elleivät omistajat tai muut sidosryhmät vaadi sitä. Useilla organisaatioilla ei puolestaan ole selkeää näkemystä hiilineutraaliudestaan, ja perustelut päätöksenteolle uupuvat. Monin paikoin hiilineutraaliusajattelu jää vielä raportointivelvoitteiden pohtimisen tasolle. Tämä johtuu pääasiassa erilaisten resurssien puutteesta.
Yritysvastuun merkitys kasvaa globaalien haasteiden, kuten ilmastonmuutoksen, sotien, luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen ja yhteiskunnallisten muutosten seurauksena. Toimintaympäristössä odotetaan yrityksiltä enenevässä määrin vastuullisuutta ja kestävyyttä. Hiilineutraaliudesta on tullut tärkeä osatekijä koko yritysvastuun kentässä, eikä aihe voi olla vaikuttamatta yritysten menestymiseen pitkällä aikavälillä. Tutkimus toteutettiin yhdistelmätutkimuksena. Tutkimus on ensisijaisesti kvantitatiivinen kyselytutkimus, jonka tuloksia on täydennetty haastattelututkimuksen menetelmin. Tutkimuksen otanta kohdistettiin ei-listattujen yhtiöiden hallituksen jäsenille. Teoriaosuus on rakennettu kaksiosaiseksi. Ensimmäinen osa kokoaa tietoa Suomen valtion asettamista hiilineutraalisuustavoitteista ja lainsäädännöstä sekä kuvaa toimintaympäristöä, jossa yritykset toimivat. Toinen teorian osa hahmottaa osakeyhtiölaissa määriteltyä hallituksen muodostumista, hallituksen tehtäviä, velvollisuuksia ja vastuita.
Tutkimuksen keskeinen havainto on, että hiilineutraaliuden teema koetaan vaikeaksi. Syy tähän on rakenteellinen, sillä pk-yrityksissä hallituspaikkoja on tarjolla vain vähän, eritoten sellaisia paikkoja, joissa hiilineutraalisuutta on käsitelty. Aiheen uutuuden vuoksi hiilineutraalisuusasioista on vähän kokemusta, mikä johtaa varovaiseen päätöksen tekoon ja korostuneeseen huolellisuusvelvoitteen noudattamiseen. Strategiauudistusta ei vielä koeta tarpeelliseksi, elleivät omistajat tai muut sidosryhmät vaadi sitä. Useilla organisaatioilla ei puolestaan ole selkeää näkemystä hiilineutraaliudestaan, ja perustelut päätöksenteolle uupuvat. Monin paikoin hiilineutraaliusajattelu jää vielä raportointivelvoitteiden pohtimisen tasolle. Tämä johtuu pääasiassa erilaisten resurssien puutteesta.