Kestävyysraportoinnin opiskelumateriaalin tekeminen toiminnallisena opinnäytetyönä

Abstract

Opinnäytteen tarkoituksena oli tuottaa tiivis esitys vastuullisuudesta ja kestävyysraportointidirektiivistä Oulun ammattikorkeakoulun taloushallinnon tradenomeille. Opinnäyte toteutettiin toiminnallisena opinnäytetyönä, jonka tuotos on itseopiskelumateriaali, joka sisältää teoriaosuuden, harjoitustehtäviä ja tenttikysymykset.

Vastuullisuutta ja kestävää toimintatapaa avataan esittelemällä YK:n Agenda 2030 mukaiset kestävän kehityksen tavoitteet. Yritysvastuusta kuvataan termillä ESG eli ympäristöön, sosiaalisiin asioihin ja hyvään hallintotapaan liittyvät tekijät. Yritysvastuusta viestiminen on ollut pääosin vapaaehtoista ja se on vastannut eri sidosryhmien tarpeisiin. Vastuullisuusviestintä voidaan jakaa vapaamuotoiseen viestintään tai vastuullisuusraportointiin. EU:n CSRD:n eli kestävyysraportointidirektiivin mukainen lakisääteinen vastuullisuusraportointivelvoite on kestävyysraportointia. Kestävyysraportointi antaa määrämuotoista, standardisoitua, varmennettua tietoa koneellisesti luettavassa muodossa. Raportointivelvollisuus laajenee kattamaan suuryritysten lisäksi porrastetusti listatut pienet ja keskisuuret yritykset. Kestävyysraportointidirektiivi on osa kestävän rahoituksen ohjelmaa. Kestävyysraportoinnin tarkoitus on tuottaa vertailukelpoista tietoa yrityksen ESG seikoista rahoitusmarkkinoiden tarpeisiin, jotta rahoitusta voidaan ohjata kestäviin kohteisiin.

Kestävyysraportointi on hallituksen vastuulla. Se julkaistaan osana tilinpäätöskokonaisuutta ja voidaan rinnastaa vaatimuksiltaan tilinpäätökseen. Keskeinen osa kestävyysraportointiprosessia on olennaisuusarviointi. Olennaisuusarvioinnissa määritellään, mitkä ovat ne olennaiset kestävyysseikat, joista raportoidaan ESRS- eli kestävyysraportointistandardien mukaisesti. Olennaisuus arvioidaan kaksinkertaisen olennaisuuden mukaan eli arvioidaan yrityksen toiminnan vaikutuksia ympäristöön ja ympäristön vaikutuksia yrityksen taloudelliseen kehitykseen. Olennaisuusarviointi tehdään vuoropuhelussa sidosryhmien kanssa. Raportointivelvoite ei rajaudu pelkästään yrityksen omaan toimintaan vaan käsittää koko arvoketjun olennaisilta osin.

Kestävyysraportointidirektiivi vaatii yrityksiltä sellaista tiedonkeruuta ja raportointia, jota aikaisemmin ei ole edellytetty. Se tuo myös uusia työnkuvia, kuten kestävyysraportointitarkastaja. CSR-direktiivi todennäköisesti tuo kestävyysraportoinnin enemmän taloushallinnon tehtäväksi, kun vastuullisuusraportointi on ollut lähinnä viestintäosaston tehtävänä.