Avaimia opiskelijan tielle kohti ammatillisuutta : kehittämissuunnitelma ohjaajien tueksi

Abstract

Ihmiset ovat kouluttautuneet kautta historian ja ammattitaitoa on hankittu käytännön työtä tekemällä. Aina 1800-luvun lopulle saakka käytössä on ollut omanlaisensa koulutus- ja näyttöjärjestelmä, kun oppijasta käytettiin nimityksiä oppipoika ja kisälli. Ammatinharjoittaja-nimikkeen pystyi saavuttamaan ainoastaan mestarinäytteen antamalla. Koulutuksen periaatteet ovat yhä samat kuin 1800-luvulla ajatellen tavoitteita työllistymisestä ja ammattitaidon säilymisestä. Vuonna 1974 vahvistettiin nykyisinkin käytössä oleva ammatillisen koulutuksen laki sekä uudistettiin linjauksia tasa-arvoisesta koulutuksesta.

Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää tarkemmin hevostalouden ammatilliseen koulutukseen liittyviä ohjauksen ja osaamisen arvioinnin ongelmia. Lisäksi haluttiin selvittää kyseisten ongelmien syitä, joihin pureuduttaisiin kehittämissuunnitelman avulla. Taustamateriaalina hyödynnettiin jo olemassa olevia Opetushallituksen laatimien kyselyiden tuloksia. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä (Kpedu), joka tarjoaa hevosalan ammatillista koulutusta Kaustisella.

Kyselytutkimus toteutettiin kuudessa Suomessa toimivassa hevostalouden ammatillisessa oppilaitoksessa Webropol-työkalun avulla toukokuussa 2024. Alkuperäinen tavoite oli saada tuotettua oppilaitoskohtaista infor-maatiota, mutta kyselyiden vastausmäärien jäätyä suppeaksi tulosten analysointi toteutettiin vastausten koko-naiskuvasta. Kokonaisvastaajamäärä oli n=154, joista opiskelijoiden vastauksia oli n=102, työelämäohjaajien vastauksia n=31 ja opetushenkilöstön vastauksia n=21.

Kyselyssä nousi voimakkaasti esille oppimistavoitteisiin ja koulutukseen liittyvän ohjauksen ja perehdytyksen määrän lisäämistarve. Opetushenkilöstö puolestaan kokee kyselyn tulosten mukaan, ettei heillä ole riittävästi aikaresursseja käytettävissä. Osaamisen arvioinnin kriteeristöjen epäselvyys nousi myös esille ja olemassa oleviin dokumentteihin kaivattiin visuaalista havaintomateriaalia arvioinnin tasalaatuisuuden varmistamiseksi.

Tulosten perusteella laadittiin kehittämissuunnitelma, joka sisälsi ehdotuksia tuotettavista ja käyttöön otettavista perehdytysmateriaaleista ja keinoista. Kehittämissuunnitelmassa on myös ratkaisuehdotuksia kyselyssä esiin tulleisiin opiskelijan ohjaamiseen ja osaamisen arviointiin liittyviin ongelmiin. Materiaalien avulla oppilaitokset pyrkivät myöhemmin optimoimaan opetushenkilöstön aikaresurssien käyttöä. Laadittua kehittämissuunnitelmaa pystytään käyttämään suunnitelmarunkona ja toteutusmallina kehitystoimia toteutettaessa.