Kuriton kakara vai kuormittunut? :kartoittava kirjallisuuskatsaus lapsen kuormittumisen tunnistamiseen ja hallintaan

Abstract

Mielenterveyden perusta luodaan jo lapsuudessa ja nuoruudessa. Viimeaikaiset tutkimukset ovat nostaneet esiin lasten mielenterveyden haasteiden lisääntyneen. Nykyisin lasten arki on usein rakennettu heille liian haastavaksi, mikä voi nostaa heidän stressitasojaan merkittävästi. Koska lasten stressinsäätelyjärjestelmä on vielä kehittymätön, he ovat erityisen alttiita stressille. Kun lapsi joutuu kohtaamaan haasteita ja vaatimuksia niin paljon, että hänen sopeutumiskykynsä seuraa tästä psyykkinen kuormittuminen, mikä uhkaa hänen hyvinvointiaan.

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on tutkia kartoittavan kirjallisuuskatsauksen avulla lapsen kuormittumiseen vaikuttavia tekijöitä sekä kuormituksen hallintakeinoja. Tavoitteena on tuottaa tietoa, jota voidaan hyödyntää hoitotyön, henkilöstön osaamisen, ja koulutuksen kehittämisessä. Erityisesti tutkimuksessa pyritään löytämään käytännönläheisiä ja helposti omaksuttavaa tietoa, jotka auttaisivat perheitä ja kasvattajia tunnistamaan ja hallitsemaan lapsen kuormittumista sekä tukemaan lasta tunnesäätelyn kehityksessä.

Opinnäytetyö toteutettiin kartoittavana kirjallisuuskatsauksena. Tiedonhaut tehtiin sähköisistä tietokannoista, ja analyysiin valikoitui 13 kansainvälistä tutkimusta, jotka olivat julkaistu vuosien 2004 ja 2022 välillä. Aineiston analyysi suoritettiin temaattisella analyysillä, joka mahdollisti keskeisten teemojen ja ilmiöiden tarkastelun.

Kirjallisuuskatsauksen tulokset paljastavat, että lasten kuormituksen taustalla on useita tekijöitä, mukaan lukien lapsen yksilölliset stressinsäätelytaidot, perhesuhteet, koulun asettamat paineet sekä sosiaalisten suhteiden haasteet. Nämä tekijät voivat yhdessä tai erikseen lisätä lapsen kokeman stressin määrää, mikä saattaa johtaa pidempi aikaiseen kuormittumiseen ja jopa mielenterveyden häiriöihin. Tulokset korostavat, että lapsen selviytymiskyvyn kehittäminen, stressinhallintataitojen opettaminen sekä perheen ja koulun tarjoama tuki ovat keskeisiä tekijöitä kuormituksen hallinnassa ja mielenterveyden ylläpitämisessä. Kuormituksen hallitsemiseksi tarvitaan toimivia ja sovellettavia toimintamalleja, jotka voivat tarjota perheille ja kasvattajille konkreettisia työkaluja lasten hyvinvoinnin tukemiseen. Painotetaan ennaltaehkäisyn ja varhaisen tunnistamisen tärkeyttä lasten mielenterveyden edistämiseksi. Jatkotutkimuksissa voisi tarkastella vanhemmuuden stressin ja lapsen stressin yhteyksiä syvällisemmin jokapäiväisessä arjessa eri ikävaiheissa. Lisäksi digitaalisen stressin ja mediankäytön rooli lapsen psyykkisessä kuormituksessa ansaitsisi lisähuomiota.