Kehitysvammaisten päivätoiminnan henkilöstön kokemuksia työkyvystä

Abstract

Työkyky on tärkeä osa työhyvinvointia ja se kytkeytyy työelämän vaatimuksiin työurien pidentä-misestä. Sekä Sanna Marinin että Petteri Orpon hallitukset painottavat hallitusohjelmassaan työn ja työllistymisen tärkeyttä. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvailla Pohjois-Pohjanmaalla sijait-sevan päivätoimintakeskuksen kehitysvamma-alan työntekijöiden näkemyksiä työkyvystä osana työhyvinvointia. Päivätoimintakeskuksen asiakkaina on kehitysvammaisia ja vammaisia, joista osa on toimintakyvyltään itsenäisempiä, kun taas osa tarvitsee enemmän ja vaativampaa ohjaus-ta ja hoitoa.

Tavoitteena oli saada tietoa kehitysvammaisten päivätoimintakeskuksen toiminnan kehittämistä varten. Tutkimusta suuntaavana teoriapohjana toimi Juhani Ilmarisen työkykytalomalli, joka ku-vaa työkykyä 4:llä eri tasolla: toimintakyky, osaaminen, arvot ja asenteet, ja työyhteisö. Sosiaali-nen tuki eli työntekijöiden toisilleen tarjoama tuki on myös yksi käsite, joka kytkeytyy työkykyyn. Työn vaatimukset ja voimavarat olivat myös tarkastelun kohteena, koska ne liittyvät olennaisesti työkykyyn. Vaatimuksia ovat esim. vuorovaikutustaidot ja turvallinen ergonominen työskentely. Voimavaroroina työn suhteen nousivat esiin esim. sosiaalinen tuki työyhteisössä, työn mielek-kyys ja palkka. Aineistona käytettiin työntekijöiden ryhmähaastatteluja ja analyysiä ohjasivat sekä haastatteluista saatu data, että teoriapohja. Haastattelut toteutettiin helmikuussa 2024. Analyysissä tukeuduttiin laadulliseen sisältöanalyysiin.

Tuloksissa nousi esille työntekijöiden arvostamisen ja palkitsemisen tärkeys liittyen työntekijöi-den tunteeseen siitä, että heitä arvostetaan. Lisäksi työn kuormittavimpana tekijänä nousi yllättä-en esille tiettyjen hankaliksi koettujen omaisten käyttäytyminen. Sosiaalinen tuki työtehtävissä auttamisessa ja kokemusten purkamisessa ja käsittelyssä tuli myös esille haastatteluissa. Myös yhteisöllisempi työtoiminta nähtiin tärkeänä siten, että sitä voisi olla enemmän, rikastaen sekä työntekijöiden että asiakkaiden arkea. Oman työn ja taitojen kehittämisen kannalta haastatteluis-sa tuotiin esille sisäisen kierron tärkeys uuden oppimisen mahdollistajana, mutta toisaalta jatko-kouluttatumista tai isompien kokonaisuuksien opiskelemista ei koettu tuettavan.

Kehittämisehdotuksina haastatellut kertoivat mm. mahdollisuuden käyttää ajoneuvoa asiakkaiden kanssa liikuttaessa rikastuttavamman arjen tarjoamiseen. Työnohjausta toivottiin myös enem-män. Tärkeänä huomiona voidaan myös nostaa esille se, että työntekijöiden palkitsemiseen kan-nattaisi satsata enemmän, jotta he kokisivat heidän työtään arvostettavan.

Opinnäytetyön haasteina sen tekijälle olivat näkövamman aiheuttama kuormitus mm. lähteiden ja muiden aineistojen keräämisessä, hankkimisessa ja käsittelyssä. Osa lähteistä oli saavuttamat-tomia.