Esihenkilön tunneälykkyyden vaikutus henkilöstön tuloksellisuuteen

Abstract

Tunteet ohjaavat ja vaikuttavat ihmisten käyttäytymiseen. Tunteet vaikuttavat toimintaamme enemmän kuin tiedostammekaan. Tunneälykkyys on noussut 2020-luvun yhdestä tärkeimmistä työtaidoista työhyvinvoinnin noustessa pinnalle organisaatioissa. Tässä opinnäytetyössä tavoitteena oli selvittää teorian ja tutkimusten avulla, miten esihenkilön tunneälykkyys vaikuttaa henkilöstön motivaatioon ja sitä kautta tuloksellisuuteen. Lisäksi opinnäytetyössä selvitettiin, onko esihenkilöjen ja henkilöstön tunneälykkyyden käsityksellä erovaisuuksia keskenään.

Opinnäytetyössä aihetta tutkittiin sekä määrällisesti eli kvalitatiivisesti että laadullisesti eli kvantitatiivisesti. Sekä määrällisen tutkimus että laadullinen tutkimus toteutettiin toimeksiantajalla yhdessä liiketoimintayksikössä, jossa työskentelee 149 henkilöä. Kysely lähetettiin 149 henkilölle ja kyselyn tarkoituksena oli selvittää henkilöstön ja esihenkilöiden näkökulmasta esihenkilöiden tunneälykkyyden vaikutusta motivaatioon. Kysely tehtiin käyttäen Forms-kyselylomaketta. Lisäksi toimeksiantajalla kuusi esihenkilöä osallistui haastatteluun, joka syvensi tutkimusta. Haastattelut toteutettiin teemahaastatteluilla, joka antoi vapautta haastatteluihin. Haastatteluissa analysointitapana oli teemoittelu. Haastattelut jaettiin kolmeen eri teemaan: johtajuus, tunneälykkyys johtajuudessa sekä motivointi.

Tutkimuksista nousi esille selvästi, että esihenkilön ja johtajan tunneälykkyydellä on vaikutusta henkilöstön motivaatioon. Henkilöstön työmotivaatio ja sitoutuneisuus yritystä kohtaan laskevat selvästi tutkimusten mukaan, mikäli esihenkilö ei omaa korkeaa tunneälykkyyden tasoa. Henkilö voi jättää ottamatta lisää vastuuta esihenkilön tunneälykkyyden takia ja pahimmassa tapauksessa hän voi vaihtaa työpaikkaa. Hyvällä työilmapiirillä esihenkilö toisaalta voi saada henkilöstöä sitoutumaan ja motivoitumaan työhön paremmin. Haastatteluissa nousi esille vahvasti tämän hetken trendejä, kuten itsensä johtaminen ja valmentava esihenkilötyöskentely. Esihenkilöiden ja työntekijöiden tunneälykkyyden käsityksessä ei löydetty eroavaisuuksia keskenään. Tutkimuksen ja teorian pohjalta suurin heikkous esihenkilötyöskentelyssä tunneälykkyyden osalta on ihmissuhdejohtaminen. Henkilöstö kaipaa enemmän esihenkilöiltään kuuntelutaitoja ja lisäksi kykyä asettua henkilöstön asemaan.