Tiedonkulun haasteet SSAB Raahen tehtaan kenttäryhmän vuorokunnossapidossa

Abstract

Opinnäytetyön aiheena oli tiedonkulun haasteet ja kehittäminen SSAB Raahen tehtaan kenttäryhmän vuorokunnossapidossa. Tavoitteena oli selvittää mahdollisia tiedonkulun haasteita, valita havaintojen perusteella kolme tärkeintä kehityskohdetta sekä esittää kehitysehdotuksia.

Työyhteisössä oikeanlaisen ja tarkoituksenmukaisen tiedon kulku oikeaan aikaan ja oikeaan paikkaan on töiden turvallisuuden, organisoinnin, resursoinnin ja toiminnan tehokkuuden kannalta oleellista. Tiedonkulkua tarkasteltiin osana viestintää. Tarkastelussa huomioitiin tiedonkulun monikanavaisuus ja vuorovaikutusluonne.

Opinnäytetyö tehtiin päiväkirjamuotoisen ja perinteisen raportointimallin yhdistelmänä. Työssä kuvattiin päiväkirjamuotoista raportointimallia hyödyntäen kenttäryhmän vuorotyönjohtajan työtä ja siinä ilmeneviä tiedonkulkuun liittyviä haasteita kesälomittajan näkökulmasta. Päiväkirjaa pidettiin yhteensä noin kaksi kuukautta. Ensiksi tietoa kerättiin kirjaten kaikki havaitut tiedonkululliset haasteet. Tämän jälkeen löydetyistä kehityskohteista valittiin kolme tärkeintä kuukauden jatkoseurantaa varten. Tulosten perusteella tehtiin johtopäätökset ja laadittiin tilaajalle kehitysehdotukset tiedonkulun parantamiseksi.

Tulokset osoittivat, että kenttäryhmän vuorokunnossapidon työssä käytetään monia eri tiedonkulun välineitä ja menetelmiä, joista useissa ilmeni haasteita. Tärkeimmiksi jatkohavainnoinnin ja kehittämisen kohteiksi valittiin sähköisen päiväkirjan Diaryn käyttö, tiimitaulun käyttö ja työsuoritusten raportointi IFS-järjestelmään. Työsuoritusten raportoinnissa ja tiimitaulun käytössä oli suuria puutteita, kun taas Diaryn käytössä ongelmat olivat rajatumpia. Kenttäryhmän vuorokunnossapidon tiedonkulussa on kehitettävää. Haasteiden ja ongelmien taustalla todettiin mahdollisesti olevan puutteet ohjeistuksessa, tottumattomuus uusien välineiden käyttöön, osaamisen haasteet sekä suhtautuminen raportointiin vähemmän tärkeinä työtehtävinä. Kehitysehdotuksina esitettiin ohjeiden räätälöintiä, kannustavaa opastamista ja henkilöstön osallistumisen tukemista välineiden käyttöön. Jatkosuosituksiksi esitettiin kehitystoimien jälkeen tehtävää uutta tiedonkulun kartoittamista.