Päihdekuntoutukseen pääsy päihderiippuvaisen kokemana

Abstract

Tämä opinnäytetyö toteutettiin yhdessä päihdekuntoutusta tarjoavan MinneSarastuksen kanssa ja opinnäytetyön tuloksia hyödynnetään päihderiippuvaisten hoitoon pääsyn kehittämisessä ja päihderiippuvaisen hoidon vaiheiden selkeyttämisessä. Tutkimuksia päihderiippuvaisten kokemuksista ja heidän hoitopolkujen vaiheista on tehty vähän. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvailla päihderiippuvaisen kokemuksia päihdekuntoutukseen pääsystä ja miten päihdekuntoutus oli tukenut heidän toipumistaan päihderiippuvuudesta. Tavoitteena oli tuottaa tietoa, jota voidaan hyödyntää päihdeasiakkaan hoitopolkujen kehittämisessä.

Kyselytutkimus toteutettiin sähköisellä kyselylomakkeella, joka sisälsi sekä laadullisia, että määrällisiä kysymyksiä. Tutkimuksen kutsuttiin MinneSarastuksen jatkohoitoryhmäläisiä, jotka olivat käyneet vähintään yhden minnesota- mallisen päihdekuntoutusjakson. MinneSarastuksen jatkohoitoryhmään voi osallistua myös muiden minnesota- mallisen päihdekuntoutuksen käyneet. Kyselytutkimukseen osallistuminen oli vapaaehtoista. Kyselytutkimukseen vastasi 73 henkilöä ja tulokset perustuvat heidän vastauksiinsa. Laadulliset kysymykset, joihin vastaaja sai kirjoittaa omin sanoin, analysoitiin induktiivisen sisällönanalyysin kautta. Määrällisistä kysymyksistä tehtiin taulukoita ja niitä avattiin tuloksissa prosenttiluvuilla.

Tuloksissa nousi esiin, että päihdekuntoutukseen pääsyä vaikeutti maksusitoumuksen puuttuminen. Kyselyyn vastanneista 59 % kertoi, ettei ollut saanut maksusitoumusta päihdekuntoutukseen. Päihderiippuvaisella taloudellinen tilanne on useasti heikentynyt niin, ettei päihderiippuvaisella itsellään ole varaa kustantaa päihdekuntoutusta. Kaikki vastaajat kokivat, että päihdekuntoutus on tukenut heidän päihteettömyyttään ja vastaajista 98,4 % kertoi raitistuneensa päihdekuntoutuksen avulla.

Päihderiippuvaisen hoitopolkuja voitaisiin parantaa kehittämällä terveydenhuollon ammattilaisten asenteita ja osaamista valtakunnallisella tasolla. Koulutuksen lisäämisellä voitaisiin parantaa ymmärrystä päihdesairauksista ja edistää asenteiden muutosta. Päihderiippuvuuden hoidon tulevaisuus on edellä mainittujen haasteiden ratkaisemisessa ja sen varmistamisessa, että kaikilla on sosiaalisesta taustasta, taloudellisesta tilanteesta tai henkisistä voimavaroista riippumatta oikeudenmukainen pääsy tarvitsemaansa hoitoon.