Vesialueen omistaminen osakaskuntana
Klemetti, Maisa (2024)
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024102126603
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024102126603
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön aiheena oli vesialueen omistaminen osakaskuntana. Työn tarkoituksena oli tarkastella vesialueen omistamiseen liittyvää lainsäädäntöä ja selvittää, millaista osakaskuntien toiminta voi olla käytännössä. Tavoitteena oli tarjota tietopohjalle konkretiaa tarkastelemalla kahta järjestäytynyttä osakaskuntaa tarkemmin. Opinnäytetyöhön kuului sähköinen kysely osakaskunnan osakkaille. Tavoitteena oli vastata kysymykseen: "Millaisia eroja, haasteita ja mahdollisuuksia ilmenee kahden eri osakaskunnan toiminnassa?".
Työssä eri osakaskuntien tarkastelu suoritettiin kahdella eri tavalla. Osakaskunnista vertailtiin yleisiä tietoja, kuten osakaskunnan rakennetta, sääntöjä, suunnitelmia ja kokouskäytäntöjä. Lisäksi käytettiin kvantitatiivista menetelmää eli tehtiin kysely osakaskunnan osakkaille. Kyselyllä selvitettiin muun muassa osakkaan kokemusta osakaskunnan viestinnästä, haasteista ja onnistumisista. Kysely toteutettiin sähköisenä Webropol-alustalla. Neljän eri osakaskunnan puheenjohtajaan oltiin ensin yhteydessä ja kaikki tavoitetut osallistuivat kyselyyn. Kysely jaettiin puheenjohtajien välityksellä niille osakkaille, joiden sähköpostiosoitteet olivat osakaskunnan tiedossa. Vertailtavien osakaskuntien määrä supistui kyselyyn vastanneiden määrän takia kahteen osakaskuntaan.
Opinnäytetyö tarjoaa tietoa sekä osakaskunnille että osakkaille. Eri osakaskuntien tarkastelun tuloksena syntyi tietoa, miten eri tavoin osakaskunnat voivat toimia. Vaikka osakaskunnilla on yhteiset lainsäädännölliset raamit, niiden soveltaminen ja käytännön toteutus voivat poiketa toisistaan.
Työssä eri osakaskuntien tarkastelu suoritettiin kahdella eri tavalla. Osakaskunnista vertailtiin yleisiä tietoja, kuten osakaskunnan rakennetta, sääntöjä, suunnitelmia ja kokouskäytäntöjä. Lisäksi käytettiin kvantitatiivista menetelmää eli tehtiin kysely osakaskunnan osakkaille. Kyselyllä selvitettiin muun muassa osakkaan kokemusta osakaskunnan viestinnästä, haasteista ja onnistumisista. Kysely toteutettiin sähköisenä Webropol-alustalla. Neljän eri osakaskunnan puheenjohtajaan oltiin ensin yhteydessä ja kaikki tavoitetut osallistuivat kyselyyn. Kysely jaettiin puheenjohtajien välityksellä niille osakkaille, joiden sähköpostiosoitteet olivat osakaskunnan tiedossa. Vertailtavien osakaskuntien määrä supistui kyselyyn vastanneiden määrän takia kahteen osakaskuntaan.
Opinnäytetyö tarjoaa tietoa sekä osakaskunnille että osakkaille. Eri osakaskuntien tarkastelun tuloksena syntyi tietoa, miten eri tavoin osakaskunnat voivat toimia. Vaikka osakaskunnilla on yhteiset lainsäädännölliset raamit, niiden soveltaminen ja käytännön toteutus voivat poiketa toisistaan.