Perehdytys Palosaaren Validia-talossa
Korri, Antti (2024)
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024102326723
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024102326723
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia perehdytystä Palosaaren Validia-talossa. Opinnäytetyössä tutkittiin yksilöhaastatteluiden avulla perehdytyskokemuksia, perehdytyksen kehitysmahdollisuuksia ja perehdytyksen tärkeyttä kyseisessä yksikössä. Tavoitteena oli tarjota tilaajaorganisaatiolle materiaalia perehdytyksen kehittämiseen.
Teoreettisessa viitekehyksessä tarkasteltiin perehdytyksen keskeisimpiä käsitteitä, perehdytystä sosiaalitieteen näkökulmasta ja perehdytyksen yhteyttä työhyvinvointiin sekä työturvallisuuteen. Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisena. Opinnäytetyön aineisto kerättiin yksilöhaastatteluiden avulla, ja tuloksien analyysi toteutettiin induktiivisella eli aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla.
Tuloksissa havaittiin perehdytyksen olevan erittäin tärkeää työntekijöiden näkökulmasta. Työnopastuksessa ja informaation kulussa katsottiin olevan kehitettävää. Virtuaalinen perehdytys osana fyysistä perehdytystä nähtiin mahdollisena. Perehdytyksen tulisi olla suunnitelmallisempaa, ja perehdytyksen toteutumista sekä työnopastusta olisi tehostettava. Haastatteluista nostettiin esiin myös jokaisen perehdytettävän asiallinen kohtaaminen riippumatta hänen aiemmista työkokemuksistaan.
Teoreettisessa viitekehyksessä tarkasteltiin perehdytyksen keskeisimpiä käsitteitä, perehdytystä sosiaalitieteen näkökulmasta ja perehdytyksen yhteyttä työhyvinvointiin sekä työturvallisuuteen. Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisena. Opinnäytetyön aineisto kerättiin yksilöhaastatteluiden avulla, ja tuloksien analyysi toteutettiin induktiivisella eli aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla.
Tuloksissa havaittiin perehdytyksen olevan erittäin tärkeää työntekijöiden näkökulmasta. Työnopastuksessa ja informaation kulussa katsottiin olevan kehitettävää. Virtuaalinen perehdytys osana fyysistä perehdytystä nähtiin mahdollisena. Perehdytyksen tulisi olla suunnitelmallisempaa, ja perehdytyksen toteutumista sekä työnopastusta olisi tehostettava. Haastatteluista nostettiin esiin myös jokaisen perehdytettävän asiallinen kohtaaminen riippumatta hänen aiemmista työkokemuksistaan.