Mielenterveyden tukeminen päihdekuntoutusjakson aikana : asiakkaiden kokemuksia

Abstract

Tässä opinnäytetyössä tutkittiin, millaisia kokemuksia päihdekuntoutuksen asiakkailla on mielenterveyden tukemisesta osana päihdekuntoutusjaksoa. Päihde- ja mielenterveyshäiriöiden lisääntyminen on merkittävä yhteiskunnallinen haaste, joka heikentää yksilöiden elämänlaatua ja kuormittaa muun muassa terveydenhuoltojärjestelmää. Mielenterveyshäiriöt ovat kasvaneet ja ovat suurin syy pitkille sairauspoissaoloille Suomessa. Saman aikaisesti huumeiden käyttö ja kokeilu ovat lisääntyneet. Aiemmat tutkimukset osoittavat, että päihteiden ongelmakäyttö ja mielenterveyden häiriöt linkittyvät vahvasti yhteen.

Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Helsingin kaupungin päihdekuntoutusyksikön kanssa, jonka hoitomalli perustuu yhteisökuntoutukseen. Tutkimusmenetelmänä toimi kvantitatiivinen tutkimus ja tutkimuksen aineisto koostui kyselylomakkeista. Kysely toteutettiin strukturoidulla lomakehaastattelulla, joka ei sisältänyt avoimia kysymyksiä. Tämän avulla pyrittiin kartoittamaan asiakkaiden näkemyksiä ja kokemuksia mielenterveyden tuesta osana kuntoutusprosessia, huomioiden samanaikaisesti asiakasryhmän erityisen haavoittuva asema.

Kyselyyn saatiin yhteensä kymmenen vastausta. Tuloksista voitiin päätellä, että huomattava enemmistö koki mielenterveyden kohentuneen kuntoutusjakson aikana. Kuntoutuksessa yhteisöllisyyden ja lääkehoidon koettiin olevan eniten hyödyllisiä, kun taas kuntoutuksen ulkopuoliset vertaistukiryhmät koettiin vähiten hyödyllisiksi. Kuudesta kuntoutuksen aikana käsiteltävistä aiheista eniten hyötyä mielenterveydelle koettiin olevan tunteiden ja itsetuntemuksen osalta. Kuntoutusjakson merkittävimpinä voimavaroina nousivat esiin toiveikkuus ja usko tulevaisuuteen. Useat vastaajat kuitenkin toivoivat enemmän psykologin palveluja ja terapeuttisia menetelmiä kuntoutuksen tueksi.

Opinnäytetyömme mahdollisti asiakkaiden kokemusten kuulemisen päihdekuntoutuksessa. Asiakkaiden kokemukset toivat esille, mitkä kuntoutuksen osat toimivat hyvin ja missä on vielä parannettavaa. Tällä tavoin asiakkaiden näkökulma tarjosi arvokasta tietoa, jota voidaan tulevaisuudessa käyttää esimerkiksi kuntoutuspalvelujen kehittämisessä ja suunnittelussa.

This thesis investigates the experiences of substance abuse rehabilitation clients of mental health support as part of the substance abuse rehabilitation process. The increase in substance abuse and mental health disorders is a significant social challenge that weakens the quality of life of individuals and burdens the healthcare system, among other things. Mental health disorders have increased and are the main cause of long sick absences in Finland. At the same time drug use and experimentation have increased. Previous studies show that problematic substance use, and mental health disorders are strongly linked.

The study was carried out in cooperation with the addiction rehabilitation unit of the City of Helsinki, whose treatment model is based on community rehabilitation. The method used for this study was quantitative, and the data was collected through a questionnaire-based survey. The survey was conducted using a structured interview format, without any open-ended questions. The aim was to map the views and experiences of clients regarding mental health support as part of the rehabilitation process, while simultaneously considering the particularly vulnerable position of the client group.

The results show that most participants experienced improved mental health during the rehabilitation process. In addition, results also revealed that the community-based approach and medical treatment were seen as the most beneficial methods, whereas peer support groups outside of rehabilitation were regarded as the least helpful during the process. Among the six topics addressed during rehabilitation, emotions, and self-awareness were perceived to be the most beneficial for mental health. Optimism and confidence in the future emerged as the most significant strengths of the rehabilitation period. However, several respondents wished for more psychological and therapeutic methods to support rehabilitation.

This study facilitated the gathering of first-hand experiences from individuals undergoing substance abuse rehabilitation. These experiences highlighted both the strengths of the rehabilitation process and the areas that need improvement. By incorporating the clients' perspectives, this study provides valuable insights that can help improve the future development and optimization of rehabilitation services.