Etätyötä tekevien työhyvinvointi Etelä-Savon hyvinvointialueen digitaalisissa terveyspalveluissa

Abstract

Etätyö on tullut koronapandemian ja digitalisaation myötä jäädäkseen myös terveydenhuoltoon. Etätyöhön liittyy kuitenkin työhyvinvoinnin näkökulmasta erilaisia haasteita kuin lähityöhön. Työhyvinvointiin panostamalla voidaan saada aikaan merkittäviä taloudellisia säästöjä sekä vaikuttaa muun muassa yksilön terveyteen, työkykyyn ja haluun olla töissä. Hyvinvointialueita haastavat sekä henkilöstöpula että huono taloustilanne, joten ihmisiin kohdistuvat vaikutukset on syytä huomioida kaikessa sote-johtamisessa. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa Etelä-Savon hyvinvointialueen digitaalisissa terveyspalveluissa kokoaikaista etätyötä tekevien hoitotyöntekijöiden työhyvinvointia sekä selvittää miten esihenkilö voi tukea heitä. Tavoitteena oli lisätä ymmärrystä tekijöistä, jotka erityisesti vaikuttavat etätyötä tekevien työhyvinvointiin sekä tuottaa työntekijänäkökulmasta tietoa työhyvinvoinnin kehittämisen avuksi. Opinnäytetyö toteutettiin määrällisenä kyselytutkimuksena, joka sisälsi laadullisia piirteitä. Webropol-kyselyn monivalintakysymykset analysoitiin tilastollisin menetelmin ja avokysymyksissä käytettiin laadullista aineistolähtöistä sisällönanalyysia. Tulosten perusteella voitiin todeta vastaajien työhyvinvoinnin olevan hyvällä tasolla ja he olivat tyytyväisiä etätyöhön. Esihenkilöltä kaivattiin enemmän palautetta ja lisää selkeyttä viestintään. Myös työntekijöiden vaikuttamismahdollisuuksiin, osaamisen kehittämiseen ja organisaation uramahdollisuuksien esille tuomiseen voisi kiinnittää jatkossa hieman enemmän huomiota. Vastaajat kokivat, että säännöllinen vuorovaikutus, selkeiden tavoitteiden asettaminen ja kannustus ovat erityisen tärkeää etäjohtamisessa. Etätyön riskitekijöiksi tunnistettiin etenkin sosiaalisen tuen puute ja suurentunut työn imu. Työhyvinvoinnin kehittämiseksi olisi hyvä selvittää myös esihenkilöiden kokemuksia etäjohtamisesta. Etätyön työympäristön haasteiden osalta kannattaisi tutkia tarkemmin ergonomian ja salassapitovelvollisuuden toteutumista. Lisäksi tulevina vuosina tarvitaan lisää seurantatietoa etätyöntekijöiden työhyvinvoinnista.