Työhyvinvointitutkimus Case Yritys X

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on tuottaa ajankohtaista tietoa toimeksiantaja Yritys X:n työntekijöiden työhyvinvoinnin tilasta. Toimeksiantaja toimii kaupanalalla, mutta haluaa muilta osin pysyä tunnistamattomana tässä työssä. Aihe on heille erittäin ajankohtainen. Heillä on edellisten vuosien aikana ollut runsaasti sairauspoissaoloja ja he haluavat kehittää työntekijöiden hyvinvointia ja ergonomiaa.

Toimeksiantaja antoi omat toiveensa tutkimuksen sisällöstä, mutta antoi tutkijalle melko vapaat kädet koko prosessin ajan. Työn sisältö jakaantui fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin, jotka on jaettu omiin alalukuihin. Näiden lisäksi teoriassa käsitellään työhyvinvoinnin merkitystä.

Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisen eli määrällisen tutkimusmenetelmän avulla. Aineistonhankintamenetelmänä oli kyselylomake, joka tehtiin Webropol -sovelluksen avulla. Se sisälsi Likert-asteikollisten kysymysten lisäksi toistuvuutta mittaavia kysymyksiä sekä avoimia kysymyksiä, joilla saatua tietoa pyrittiin syventämään. Kyseessä oli kokonaistutkimus, sillä vastausta haettiin kaikilta yrityksen työntekijöiltä.

Tutkimustulosten analysointi aloitettiin avointen kysymysten analysoinnilla, joka tapahtui aineistolähtöisesti. Saatuja vastauksia järjesteltiin ja värikoodattiin esiin nousseiden yhtäläisyyksien mukaan. Tutkimuksen muiden kysymyksien vastauksista tehtiin pylväskaaviot sekä frekvenssitaulukot, jonka jälkeen aloitettiin niiden tulkinta.

Tutkimustuloksista selvisi, että työntekijöiden työhyvinvointi on monelta osin hyvä. Työ tarjoaa paljon voimavaroja työntekijöille ja työyhteisöön koetaan kuuluvuutta työvuosista riippumatta. Työntekijöiden fyysinen kunto on pääosin hyvä, samoin heidän työjalkineensa ja he kiinnittävät huomiota nostoasentoon. Työntekijät myös osaavat kuunnella omaa jaksamistaan ja harrastaa vapaa-ajalla sen ehdoilla.

Tutkimuksesta ilmeni myös, että suurella osalla työntekijöistä oli haasteita palautumisen kanssa sekä kiputiloja tai muita ongelmia selässä ja niska-hartiaseudulla. Kiire oli suurin työn kuormitusta aiheuttava tekijä ja lähes kaikki vastaajat kokivat sitä työpäivien aikana. Työn kuormituksen koettiin olevan suurempi kuin omat voimavarat. Myös ilmapiiriin kaivattiin kehitystä.

Tulosten perusteella toimeksiantajalle tehtiin joitakin kehitysehdotuksia. Toimeksiantajan tulisi pohtia yhdessä työntekijöiden kanssa syitä, jotka aiheuttavat kiirettä sekä selän ja niska-hartiaseudun ongelmia.

Epäergonomiseen työnkuvaan voisi pyytää apua ammattilaiselta, joka auttaisi työntekijöitä erityisen hankalissa tilanteissa tai asennoissa. Nämä olisivat myös hyviä jatkotutkimusaiheita. Tuloksista ja kehitysehdotuk-sista koostetaan toimeksiantajalle erillinen sähköinen raportti.