Palkka-avoimuusdirektiivin toteutuminen - Case Yritys X
Virtanen, Roosa (2024)
Virtanen, Roosa
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024103027083
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024103027083
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aiheena oli kartoittaa Yritys X:n Suomessa toimivan emoyhtiön osalta, toteutuuko 2026 voimaan tulevan palkka-avoimuusdirektiivin keskeisimmät vaatimukset. Opinnäytetyössä tutkittiin, että löytyykö mahdollisia palkkaeroja samaa tai samanarvoista työtätekevien kesken yrityksen sisältä. Opinnäytetyössä tutkittiin myös yrityksen nykyiset käytännöt muihin direktiivin vaatimuksiin. Opinnäytetyön päätutkimuskysymys oli miten tulevan direktiivin vaatimat palkkakriteerit toteutuvat Yritys X:ssä.
Teoriaosuus opinnäytetyössä käsitteli palkka-avoimuusdirektiivin taustaa sekä itse direktiiviä. Teoriassa keskityttiin erityisesti tasa-arvoon sukupuolten välillä sekä palkkaerojen muodostumiseen vuosien saatossa. Tutkimusmenetelmänä käytettiin toiminnallista, kvalitatiivista sekä kvantitatiivista menetelmää. Opinnäytetyössä haastateltiin Yritys X:n henkilöstöjohtajaa, jossa myös käytiin palkkamateriaalit läpi. Haastattelun perusteella selvitettiin nykyisiä käytäntöjä Yritys X:ssä sekä mahdolliset selittävät tekijät palkkaeroille henkilöstön kesken.
Tutkimuksen alussa kerättiin toimeksiantajayrityksen henkilöstön palkkamateriaalit sekä työnimikkeet. Näiden pohjalta jokaisen osaston esihenkilö kategorioi oman tiiminsä ryhmiin, jotka tekevät samaa tai samanarvoista työtä. Tämä jälkeen materiaali käytiin läpi ja etsittiin mahdolliset palkkaerot ryhmien sisällä. Nämä eroavaisuudet käytiin läpi henkilöstöjohtajan kanssa.
Tutkimuksessa selvisi, että selittämättömiä yli viiden prosentin palkkaeroja yrityksessä ei ollut, mutta löytyi muutamia epäkohtia esimerkiksi tehtävänimikkeissä, joita voisi kehittää. Tutkimuksen myötä Yritys X on valmistautunut tulevaan direktiivin ja voi hyödyntää tutkimuksen menetelmää myös muissa Euroopan maissa olevissa yrityksissään.
Teoriaosuus opinnäytetyössä käsitteli palkka-avoimuusdirektiivin taustaa sekä itse direktiiviä. Teoriassa keskityttiin erityisesti tasa-arvoon sukupuolten välillä sekä palkkaerojen muodostumiseen vuosien saatossa. Tutkimusmenetelmänä käytettiin toiminnallista, kvalitatiivista sekä kvantitatiivista menetelmää. Opinnäytetyössä haastateltiin Yritys X:n henkilöstöjohtajaa, jossa myös käytiin palkkamateriaalit läpi. Haastattelun perusteella selvitettiin nykyisiä käytäntöjä Yritys X:ssä sekä mahdolliset selittävät tekijät palkkaeroille henkilöstön kesken.
Tutkimuksen alussa kerättiin toimeksiantajayrityksen henkilöstön palkkamateriaalit sekä työnimikkeet. Näiden pohjalta jokaisen osaston esihenkilö kategorioi oman tiiminsä ryhmiin, jotka tekevät samaa tai samanarvoista työtä. Tämä jälkeen materiaali käytiin läpi ja etsittiin mahdolliset palkkaerot ryhmien sisällä. Nämä eroavaisuudet käytiin läpi henkilöstöjohtajan kanssa.
Tutkimuksessa selvisi, että selittämättömiä yli viiden prosentin palkkaeroja yrityksessä ei ollut, mutta löytyi muutamia epäkohtia esimerkiksi tehtävänimikkeissä, joita voisi kehittää. Tutkimuksen myötä Yritys X on valmistautunut tulevaan direktiivin ja voi hyödyntää tutkimuksen menetelmää myös muissa Euroopan maissa olevissa yrityksissään.