Kansainvälinen rekrytointi ja esihenkilötyö: työyhteisöön kiinnittymisen tukeminen

Abstract

Kansainvälinen rekrytointi on yksi keino, jolla sosiaali- ja terveysalan kiihtyvään työvoimapulaan pyritään vastaamaan. Sen vuoksi on tärkeää ymmärtää, minkälaiset tekijät vaikuttavat kansainvälisten työntekijöiden työyhteisöön kiinnittymiseen. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää kansainvälisen rekrytoinnin kautta tulleiden työntekijöiden näkemyksiä niistä tekijöistä, jotka edistävät tai toisaalta estävät työyhteisöön kiinnittymistä. Opinnäytetyön tavoitteena oli tunnistaa, minkälaisiin asioihin työyhteisöön kiinnittymiseen liittyvät tekijät liittyvät ja millä tavoin esihenkilö ja työnantaja voivat tukea kansainvälisiä työntekijöitä. Tavoitteena oli myös tuottaa tietoa kansainvälisten työyhteisöjen esihenkilöiden päivittäisen johtamistyön tueksi.

Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Opinnäytetyön aineisto kerättiin haastattelemalla Etelä-Savon hyvinvointialueen ikääntyneiden asumispalveluyksiköissä työskenteleviä kansainvälisen rekrytoinnin kautta tulleita työntekijöitä. Tutkimuksessa oli mukana seitsemän haastateltavaa. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin menetelmin.

Tulosten perusteella työyhteisöön kiinnittymiseen vaikuttavat tekijät jaettiin viiteen eri luokkaan. Osaan näistä liittyi sekä kiinnittymistä edistäviä että estäviä tekijöitä. Osa luokista kuvautui yksinomaan kiinnittymistä edistävinä. Kiinnittymiseen vaikuttavat tekijät ovat tämän opinnäytetyön aineiston perusteella työ ja työyhteisö, kielitaito, henkilöön itseensä liittyvät tekijät, esihenkilötyö ja johtaminen sekä asuinympäristö ja yhteiskunta.

Tulosten mukaan esihenkilöllä on merkittävä rooli kansainvälisten työntekijöiden tukijana, samoin kuin työyhteisöllä. Myös työnantajalta toivotaan käytännön tukea työhön sopeutumisessa. Yksi keskeisimmistä kiinnittymiseen vaikuttavista tekijöistä on kielitaito, johon liittyy sekä kiinnittymistä edistäviä että estäviä tekijöitä. Kiinnittymistä edistää kielitaidon kehittyminen ja estää kielitaidon puutteellisuudesta johtuvat haasteet.

Jatkotutkimusaiheena olisi hyödyllistä tarkastella kansainvälisten työyhteisöjen esihenkilöiden osaamisen ja tuen tarpeita sekä sitä, miten niihin voidaan vastata. Mielenkiintoista olisi selvittää myös eri kulttuureiden kommunikoinnin tapojen ilmenemistä kansainvälisten työyhteisöjen päivittäisessä toiminnassa. Tätä kautta olisi mahdollista saada tietoa keinoista edistää hyvää kulttuurien välistä vuorovaikutusta ja sen vaikutuksista esimerkiksi työilmapiiriin. Jatkotutkimusaiheeksi esitetään myös monisuuntaisen oppimisen ilmenemisen ja sen edistämisen tarkastelua kansainvälisissä työyhteisöissä.