Hunajakuusenkerkkämakeisen tuotekehitys
Jakola, Jenna (2024)
Jakola, Jenna
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024103127095
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024103127095
Tiivistelmä
Tämä insinöörityö tehtiin Urban & Local -hankkeelle, ja yhteistyöyrityksinä toimivat Espoon hunaja ja 6kerkkä. Hunajakuusenkerkkämakeisen tuotekehitysprojekti tehtiin yhteistyössä toisen insinöörityön kanssa, joka käsittelee makeisten pakkausvaihtoehtoja. Tämän insinöörityön tavoitteena oli kehittää koekeittiömittakaavassa hunajakuusenkerkkämakeinen, joka sisältäisi mahdollisimman paljon sekä hunajaa että kuusenkerkkää ja olisi lisäksi rakenteeltaan kova ja hyvän makuinen.
Tuotekehityksen tueksi kerättiin tietoa markkinoilla jo olevista hunaja- tai kuusenkerkkämakeisista ja haarukoitiin teorialähteistä kovien makeisten reseptejä ja valmistamalla yhteensä 33 eri versioita makeisesta. Resepteissä vaihteli hunajan, kuusenkerkän sekä sokeriglukoosisiirappiseoksen määrä. Kuusenkerkkää käytettiin jauheena, tisleenä ja siirappina. Hunaja oli juoksevaa hunajaa. Yhteistyöyritysten kanssa pidettiin säännöllisesti palavereja ja näissä käytiin läpi tuotekehitysprojektin eteneminen sekä maistettiin valmistettuja makeisia ohjatusti keskustellen ja dokumentoiden.
Hunaja saatiin tuotua reseptiin helposti, mutta kuusenkerkän maun saaminen vaati useita kokeiluja sekä kuusenkerkkäjauheena että kuusenkerkkäsiirappina muodossa. Hunajakuusenkerkkämakeinen saatiin valmistettua, mutta sen makuprofiilia ei saatu aivan toivotuksi. Hunajan ja kuusenkerkän määrät jäivät reseptissä toivottua alhaisemmiksi. Työssä saatiin kehitettyä kova makeinen, jossa oli hunajaa 26 % ja kuusenkerkkää 0,7 %. Makeisen maussa oli vahvasti hunajaa, sen sijaan kuusenkerkkä maistui miedosti, riippumatta siitä, missä muodossa tai kuinka paljon kerkkää oli tuotteessa.
Hunajakuusenkerkkämakeisen reseptin kehityksessä päästiin hyvään vaiheeseen. Kuusenkerkän voimakkaamman maun aikaansaamiseksi voisi kokeilla sen lisäämistä makeisen sisään täytteenä. Makeisen reseptiin keitettiin kuusenkerkkäsiirappia, jossa maistui vahvasti kuusenkerkkä, ja tälle tuotteelle nähtiin potentiaalia tulevaisuudessa, ja siirappia onkin viety eteenpäin arvioitavaksi ammattikeittiöihin.
Tuotekehityksen tueksi kerättiin tietoa markkinoilla jo olevista hunaja- tai kuusenkerkkämakeisista ja haarukoitiin teorialähteistä kovien makeisten reseptejä ja valmistamalla yhteensä 33 eri versioita makeisesta. Resepteissä vaihteli hunajan, kuusenkerkän sekä sokeriglukoosisiirappiseoksen määrä. Kuusenkerkkää käytettiin jauheena, tisleenä ja siirappina. Hunaja oli juoksevaa hunajaa. Yhteistyöyritysten kanssa pidettiin säännöllisesti palavereja ja näissä käytiin läpi tuotekehitysprojektin eteneminen sekä maistettiin valmistettuja makeisia ohjatusti keskustellen ja dokumentoiden.
Hunaja saatiin tuotua reseptiin helposti, mutta kuusenkerkän maun saaminen vaati useita kokeiluja sekä kuusenkerkkäjauheena että kuusenkerkkäsiirappina muodossa. Hunajakuusenkerkkämakeinen saatiin valmistettua, mutta sen makuprofiilia ei saatu aivan toivotuksi. Hunajan ja kuusenkerkän määrät jäivät reseptissä toivottua alhaisemmiksi. Työssä saatiin kehitettyä kova makeinen, jossa oli hunajaa 26 % ja kuusenkerkkää 0,7 %. Makeisen maussa oli vahvasti hunajaa, sen sijaan kuusenkerkkä maistui miedosti, riippumatta siitä, missä muodossa tai kuinka paljon kerkkää oli tuotteessa.
Hunajakuusenkerkkämakeisen reseptin kehityksessä päästiin hyvään vaiheeseen. Kuusenkerkän voimakkaamman maun aikaansaamiseksi voisi kokeilla sen lisäämistä makeisen sisään täytteenä. Makeisen reseptiin keitettiin kuusenkerkkäsiirappia, jossa maistui vahvasti kuusenkerkkä, ja tälle tuotteelle nähtiin potentiaalia tulevaisuudessa, ja siirappia onkin viety eteenpäin arvioitavaksi ammattikeittiöihin.