On vain uskottava huomiseen ja pyrittävä olemaan huolehtimatta. Yläsavolaisten naisyrittäjien työhyvinvointitutkimus
Jääskeläinen, Minna (2024)
Jääskeläinen, Minna
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024110127216
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024110127216
Tiivistelmä
Yrityksen menestys riippuu yrittäjän työkyvystä ja työhyvinvoinnista. Naisyrittäjyys on kasvanut merkittävästi 1970-luvulta lähtien, ja sitä pidetään tärkeänä taloudellisena ja yhteiskunnallisena kehitysaskeleena. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa tietoa naisyrittäjien työhyvinvoinnin ja naisyrittäjyyden edistämiseksi tutkimuksen toimeksiantajalle Iisalmen Seudun Yrittäjänaiset ry:lle.
Tutkimusten mukaan naisyrittäjät joutuivat koronapandemian vuoksi supistamaan yritystoimintaansa miesyrittäjiä enemmän, sillä naisyrittäjät kohtasivat enemmän asiakasmäärien pienenemistä tai katoamista. Naisyrittäjän työhyvinvointiin vaikuttavat työn ja elämän hallinta, oppiminen, työyhteisö sekä työ itsessään. Työhyvinvoinnin perusta liittyy riittävään lepoon, harrastuksiin sekä työn ja vapaa-ajan yhdistämiseen. Työn imu ja mielekkyys on merkittävä tekijä työhyvinvointia tarkasteltaessa.
Tutkimus toteutettiin verkkokyselynä, johon osallistui 91 naisyrittäjää. Kyselyssä selvitettiin naisyrittäjien työhyvinvoinnin nykytilaa ja koronapandemian vaikutuksia heidän työhyvinvointiinsa. Tutkimusaineisto analysoitiin SPSS-ohjelmalla sekä aineistolähtöisen sisällönanalyysin periaattein.
Tutkimustulosten perusteella naisyrittäjien työtyytyväisyys on korkealla tasolla. Työhyvinvointia ylläpitävät tekijät liittyvät työhyvinvoinnin peruspilareihin, kuten lepoon ja terveellisen ravintoon. Tuloksista on havaittavissa, että koronapandemiavuodet eivät ole laskeneet Pohjois-Savon alueella toimivien naisyrittäjien työkykyä. Tämä viittaa siihen, että naisyrittäjät ovat sopeutuneet haastavaan tilanteeseen ja löytäneet keinoja ylläpitää työhyvinvointiaan.
Tutkimusten mukaan naisyrittäjät joutuivat koronapandemian vuoksi supistamaan yritystoimintaansa miesyrittäjiä enemmän, sillä naisyrittäjät kohtasivat enemmän asiakasmäärien pienenemistä tai katoamista. Naisyrittäjän työhyvinvointiin vaikuttavat työn ja elämän hallinta, oppiminen, työyhteisö sekä työ itsessään. Työhyvinvoinnin perusta liittyy riittävään lepoon, harrastuksiin sekä työn ja vapaa-ajan yhdistämiseen. Työn imu ja mielekkyys on merkittävä tekijä työhyvinvointia tarkasteltaessa.
Tutkimus toteutettiin verkkokyselynä, johon osallistui 91 naisyrittäjää. Kyselyssä selvitettiin naisyrittäjien työhyvinvoinnin nykytilaa ja koronapandemian vaikutuksia heidän työhyvinvointiinsa. Tutkimusaineisto analysoitiin SPSS-ohjelmalla sekä aineistolähtöisen sisällönanalyysin periaattein.
Tutkimustulosten perusteella naisyrittäjien työtyytyväisyys on korkealla tasolla. Työhyvinvointia ylläpitävät tekijät liittyvät työhyvinvoinnin peruspilareihin, kuten lepoon ja terveellisen ravintoon. Tuloksista on havaittavissa, että koronapandemiavuodet eivät ole laskeneet Pohjois-Savon alueella toimivien naisyrittäjien työkykyä. Tämä viittaa siihen, että naisyrittäjät ovat sopeutuneet haastavaan tilanteeseen ja löytäneet keinoja ylläpitää työhyvinvointiaan.