Tuotantovaiheen läpimenoajan lyhentäminen korkeassa asuinkerrostalossa

Abstract

Korkea rakentaminen on suhteellisen uusi mutta yleistyvä ilmiö Suomessa. Korkea rakentaminen yleistyy erityisesti suurissa kaupungeissa, mikä tuo siihen omia haasteita vilkkaan liikenteen ja ahtaiden tonttien takia. Korkea rakentaminen tuo omat erityispiirteensä hankkeiden logistiikkaan ja olosuhdehallintaan. Kohdeyrityksen YIT Housing Oy:n korttelihanke, Bulevardikortteli, pohjusti tarpeen opinnäytetyön tekemiselle.

Kohdeyrityksen tarpeiden tunnistamisen myötä opinnäytetyön tavoitteeksi asetettiin korkean rakentamisen erityispiirteiden ja periaateratkaisujen tunnistaminen korkean rakentamisen läpimenoajan lyhentämiseksi. Päätavoitteena oli tutkia case-hankkeen toteutumista ja löytää hankkeella käytetyt hyvät toimintatavat ja kehityskohteet. Päätavoitteen tueksi opinnäytetyölle luotiin kolme alatavoitetta, jotka olivat kirjallisuuskatsaus, case-hankkeen aineiston tutkiminen ja kyselytutkimus.

Opinnäytetyön tutkimusprosessi alkoi kirjallisuuskatsauksella, jossa tutkittiin kolmea aihepiiriä. Ensimmäinen aihepiiri käsitteli korkean rakentamisen erityispiirteitä logistiikan ja olosuhdehallinnan näkökulmasta. Toisessa aihepiirissä käsiteltiin tuotannon hallintaa ja erityisesti tahtiaikataulun soveltuvuutta korkeaan rakentamiseen. Kolmas aihepiiri käsitteli kylpyhuone-elementtien soveltuvuutta korkean rakentamisen tehostamiseen. Lopuksi tehtiin yhteenveto kirjallisuuskatsauksesta.

Kirjallisuuskatsaus toimi pohjana case-hankkeen aineiston tutkimiselle. Aineisto oli pitkälti kirjoittajan työmaainsinöörin roolissa keräämää dataa. Aineisto sisälsi mm. valokuvia, suunnitelmia ja aikataulun toteutumisen seurantaa. Case-hankkeen toteutumista ja toimintatapoja verrattiin kirjallisuuskatsauksesta saatuihin oppeihin ja näin löydettiin hyviä toimintatapoja ja kehityskohteita tilaajayritykselle.

Lopuksi tehtiin kyselytutkimus case-hankkeen parissa työskennelleille toimihenkilöille sekä teollisen rakentamisen ammattilaisille kirjallisuuskatsauksen ja case-hankkeen aineiston tutkimisen pohjalta. Kyselyssä saadut tulokset tukivat sekä kirjallisuuskatsauksessa tarkasteltujen aikaisempien tutkimusien tuloksia että case-hankkeen datasta tehtyjä johtopäätöksiä.

Opinnäytetyön lopputuloksena syntyi esitys case-hankkeen erityispiirteistä ja toimintatapojen kehitysehdotuksista. Opinnäytetyön päätavoite saavutettiin ja merkittävää tietoa saatiin kirjallisuuskatsauksesta ja kyselytutkimuksesta.