Asiakkaan kiinnittyminen sosiaaliseen kuntoutukseen
Maarala, Henna (2024)
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024110527340
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024110527340
Tiivistelmä
Sosiaalista kuntoutusta toteutetaan sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen keinoin, tarkoituksena parantaa asiakkaan osallisuutta itseään koskevien asioiden hoidossa sekä hänen toimijuuttaan osana yhteiskuntaa.
Tässä opinnäytetyössä tarkastelin asiakkaan kiinnittymiseen vaikuttavia tekijöitä hänen osallistuessaan sosiaalisen kuntoutuksen ryhmätoimintaan ja erityisesti pyrin selvittämään, mitkä seikat edistivät hyvää kiinnittymistä tähän palveluun. Tutkimus on toteutettu kvantitatiivisena tutkimuksena, jossa tarkasteltiin kiinnittymistä estäviä tekijöitä, kuten heikko terveydentila, sosiaalisten tilanteiden välttäminen sekä runsasta, arkea rajoittavaa päihteiden käyttöä. Opinnäytetyö tehtiin yhteistyössä Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen, Oulun eteläisen A- ja B-alueiden vastuuyksikköpäällikön kanssa.
Kvantitatiivisena tutkimuksena toteutetussa kyselyssä vastaajille esitettiin strukturoituja monivalintakysymyksiä, joilla he arvioivat omaa kykyään kiinnittyä heille suunniteltuun sosiaalihuollon palveluun. Lisäksi vastaajat saivat vastata puolistrukturoituun teemakysymykseen, jossa kartoitettiin kiinnittymistä estäviä tekijöitä. Kyselyyn osallistuneet asiakkaat olivat kyselyn tekoaikaan mukana sosiaalisen kuntoutuksen ryhmätoiminnassa Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen Oulun eteläisen A- ja B-alueen kuntouttavan työtoiminnan työpajoilla Oulaisissa, Ylivieskassa ja Haapavedellä. Vastaajien määrä jäi vähäiseksi, sillä sosiaalisen kuntoutuksen ryhmätoiminta oli kyselyn tekohetkellä vähäistä kyseisillä kuntouttavan työtoiminnan työpajoilla.
Opinnäytetyön tulokset olivat hyvin tasaisia vastaajaryhmien välillä (miehet/naiset), eikä suuria eroavaisuuksia ilmennyt. Suurimmat eroavaisuudet tulivat sosiaalisten tilanteiden pelkoa sekä itseluottamusta koskevissa kysymyksissä, joissa sukupuolten välillä oli havaittavissa eroja. Tuloksia voidaan hyödyntää erityisesti Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella sosiaalisen kuntoutuksen toteutuksessa, ryhmätoiminnan suunnittelussa ja yksilövalmennuksessa esiin otettavina aiheina.
Tässä opinnäytetyössä tarkastelin asiakkaan kiinnittymiseen vaikuttavia tekijöitä hänen osallistuessaan sosiaalisen kuntoutuksen ryhmätoimintaan ja erityisesti pyrin selvittämään, mitkä seikat edistivät hyvää kiinnittymistä tähän palveluun. Tutkimus on toteutettu kvantitatiivisena tutkimuksena, jossa tarkasteltiin kiinnittymistä estäviä tekijöitä, kuten heikko terveydentila, sosiaalisten tilanteiden välttäminen sekä runsasta, arkea rajoittavaa päihteiden käyttöä. Opinnäytetyö tehtiin yhteistyössä Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen, Oulun eteläisen A- ja B-alueiden vastuuyksikköpäällikön kanssa.
Kvantitatiivisena tutkimuksena toteutetussa kyselyssä vastaajille esitettiin strukturoituja monivalintakysymyksiä, joilla he arvioivat omaa kykyään kiinnittyä heille suunniteltuun sosiaalihuollon palveluun. Lisäksi vastaajat saivat vastata puolistrukturoituun teemakysymykseen, jossa kartoitettiin kiinnittymistä estäviä tekijöitä. Kyselyyn osallistuneet asiakkaat olivat kyselyn tekoaikaan mukana sosiaalisen kuntoutuksen ryhmätoiminnassa Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen Oulun eteläisen A- ja B-alueen kuntouttavan työtoiminnan työpajoilla Oulaisissa, Ylivieskassa ja Haapavedellä. Vastaajien määrä jäi vähäiseksi, sillä sosiaalisen kuntoutuksen ryhmätoiminta oli kyselyn tekohetkellä vähäistä kyseisillä kuntouttavan työtoiminnan työpajoilla.
Opinnäytetyön tulokset olivat hyvin tasaisia vastaajaryhmien välillä (miehet/naiset), eikä suuria eroavaisuuksia ilmennyt. Suurimmat eroavaisuudet tulivat sosiaalisten tilanteiden pelkoa sekä itseluottamusta koskevissa kysymyksissä, joissa sukupuolten välillä oli havaittavissa eroja. Tuloksia voidaan hyödyntää erityisesti Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella sosiaalisen kuntoutuksen toteutuksessa, ryhmätoiminnan suunnittelussa ja yksilövalmennuksessa esiin otettavina aiheina.