Kemiallisen jätevedenpuhdistuksen saostuskemikaalien annostuksen optimointi häiriötilanteessa
Ahlqvist, Sanna (2024)
Ahlqvist, Sanna
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024110727585
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024110727585
Tiivistelmä
Tämän työn tavoitteena oli suunnitella ja koestaa työtapa, jolla Sappi Kirkniemessä pystytään tulevaisuudessa optimoimaan kemiallisessa jätevedenpuhdistuksessa käytettyjen saostuskemikaalien annostelut puhdistamon häiriötilanteessa. Työtavasta kirjoitettiin työohje tehtaan laboratoriolle. Tutkittavat saostuskemikaalit olivat jätevedenpuhdistamolla käytössä olevat polyalumiinikloridi sekä kationinen polymeeri. Kationisen polymeerin lisäksi päädyttiin myös koestamaan yhdellä annosmäärällä anionista polymeeriä.
Työ suoritettiin Sappi Kirkniemen jätevedenpuhdistamolla virtaavalle jätevedelle käyttäen Kemiran Flocculator 2000 -laitetta. Jätevesinäytteelle sekä flokkulaatiotyön jälkeen kerätyille kirkastenäytteille suoritettiin samat analyysit. Analyysit, joita tässä työssä tehtiin, olivat jäteveden pH:n, sameuden, COD:n, fosforipitoisuuden sekä kiintoaineen määritykset. Näiden analyysien lisäksi kirkastenäytteille suoritettiin jälkisaostustutkimus. Jälkisaostusta tarkastellessa kirkastenäytteet jätettiin huoneenlämpöön kahdeksi vuorokaudeksi, minkä jälkeen kiintoaine määritettiin.
Flokkulaatiotyö oli onnistunut ja työtapa helposti uusittavissa Sappi Kirkniemen laboratoriossa. Puhdistetun jätevesinäytteen analyysituloksia vertailtiin puhdistamattoman jätevesinäytteen tuloksiin. Reduktiot sameudessa, kiintoaineen määrässä sekä kokonaisfosforin pitoisuudessa olivat 90 %:n tasolla verrattuna puhdistamattomaan jätevesinäytteeseen. COD:n pitoisuudessa reduktio oli noin 55 %. Jäteveden pH sekä liuenneen fosforin pitoisuus eivät muuttuneet paljoa.
Työ suoritettiin Sappi Kirkniemen jätevedenpuhdistamolla virtaavalle jätevedelle käyttäen Kemiran Flocculator 2000 -laitetta. Jätevesinäytteelle sekä flokkulaatiotyön jälkeen kerätyille kirkastenäytteille suoritettiin samat analyysit. Analyysit, joita tässä työssä tehtiin, olivat jäteveden pH:n, sameuden, COD:n, fosforipitoisuuden sekä kiintoaineen määritykset. Näiden analyysien lisäksi kirkastenäytteille suoritettiin jälkisaostustutkimus. Jälkisaostusta tarkastellessa kirkastenäytteet jätettiin huoneenlämpöön kahdeksi vuorokaudeksi, minkä jälkeen kiintoaine määritettiin.
Flokkulaatiotyö oli onnistunut ja työtapa helposti uusittavissa Sappi Kirkniemen laboratoriossa. Puhdistetun jätevesinäytteen analyysituloksia vertailtiin puhdistamattoman jätevesinäytteen tuloksiin. Reduktiot sameudessa, kiintoaineen määrässä sekä kokonaisfosforin pitoisuudessa olivat 90 %:n tasolla verrattuna puhdistamattomaan jätevesinäytteeseen. COD:n pitoisuudessa reduktio oli noin 55 %. Jäteveden pH sekä liuenneen fosforin pitoisuus eivät muuttuneet paljoa.