Toimintaterapeutti kouluympäristössä : opettajien näkökulmia moniammatilliseen yhteistyöhön
Korkiakoski, Salla; Nieminen, Kaisa (2024)
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024110727573
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024110727573
Tiivistelmä
Tutkimusorientoitunut opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena yhteistyössä Varsinais-Suomessa sijaitsevan Hepokullan koulun kanssa. Opinnäytetyön tarkoituksena oli haastatteluin kartoittaa opettajien näkemyksiä moniammatillisesta yhteistyöstä. Tarkoitus oli tutkia millaisia oppilaiden toimintakyvyn haasteita opettajat kohtaavat työssään ja millaisten haasteiden kohdalla opettajat kokevat tarvetta toimintaterapeutin tuelle. Lisäksi tutkittiin, millaiset toimintaterapeuttiset strategiat opettajat kokivat kouluympäristöön soveltuviksi. Tavoitteena oli tuottaa kouluyhteistyötä tekeville toimintaterapeuteille tietoa, jota he voivat hyödyntää käytännössä.
Opinnäytetyön teoreettinen pohja johdettiin Gary Kielhofnerin Inhimillisen toiminnan mallista (Model of Human Occupation). MOHO-mallin taustalla on vahva näyttö, ja se on käsitteistöltään tuttu suurimmalle osalle toimintaterapeuteista. Haastatteluaineiston sisällönanalyysin luokittelussa hyödynnettiin MOHO-mallin terapeuttisia strategioita ja MOHOST-arviointimenetelmän toimintakyvyn osa-alueita havainnollistamaan haastatteluista saatua tietoa toimintaterapeuteille käytännönläheisessä muodossa.
Haastatteluista kävi ilmi, että erityisesti haasteet oppilaiden prosessuaalisissa ja viestintä- ja vuorovaikutustaidoissa luovat tilanteita, joissa opettajat mieluusti konsultoisivat toimintaterapeuttia. Kouluympäristöön sopivia terapeuttisia strategioita tarkasteltiin moniammatillisen yhteistyön ja oppilastyön kannalta. Yhteistyöstä opettajat toivoivat saavansa uutta tietoa ja ideoita, palautetta, vahvistusta ja jäsennystä omaan työhönsä. Oppilastyössä he toivoivat lisäksi näkevänsä toimintaterapeuteilta valmentavaa ja rohkaisevaa työtapaa. Ennen kaikkea opettajat toivoivat toimintaterapeutin tukea luokkaan ja välitunneille, aitoihin kouluarjen tilanteisiin.
Koulutoimintaterapiaa käytetään Suomessa edelleen vähän verrattuna moniin muihin maihin. Aiheesta tarvitaan lisää tutkimusta esimerkiksi varhaisen tuen toteutumisen näkökulmasta. Lisäksi hyvinvointialueiden alaisuuteen siirtyneen opiskeluhuollon mahdollisuuksia tarjota toimintaterapeutin palveluita kouluympäristöön olisi syytä selvittää. Tällä hetkellä tietoa aiheesta on saatavilla heikosti.
Opinnäytetyön teoreettinen pohja johdettiin Gary Kielhofnerin Inhimillisen toiminnan mallista (Model of Human Occupation). MOHO-mallin taustalla on vahva näyttö, ja se on käsitteistöltään tuttu suurimmalle osalle toimintaterapeuteista. Haastatteluaineiston sisällönanalyysin luokittelussa hyödynnettiin MOHO-mallin terapeuttisia strategioita ja MOHOST-arviointimenetelmän toimintakyvyn osa-alueita havainnollistamaan haastatteluista saatua tietoa toimintaterapeuteille käytännönläheisessä muodossa.
Haastatteluista kävi ilmi, että erityisesti haasteet oppilaiden prosessuaalisissa ja viestintä- ja vuorovaikutustaidoissa luovat tilanteita, joissa opettajat mieluusti konsultoisivat toimintaterapeuttia. Kouluympäristöön sopivia terapeuttisia strategioita tarkasteltiin moniammatillisen yhteistyön ja oppilastyön kannalta. Yhteistyöstä opettajat toivoivat saavansa uutta tietoa ja ideoita, palautetta, vahvistusta ja jäsennystä omaan työhönsä. Oppilastyössä he toivoivat lisäksi näkevänsä toimintaterapeuteilta valmentavaa ja rohkaisevaa työtapaa. Ennen kaikkea opettajat toivoivat toimintaterapeutin tukea luokkaan ja välitunneille, aitoihin kouluarjen tilanteisiin.
Koulutoimintaterapiaa käytetään Suomessa edelleen vähän verrattuna moniin muihin maihin. Aiheesta tarvitaan lisää tutkimusta esimerkiksi varhaisen tuen toteutumisen näkökulmasta. Lisäksi hyvinvointialueiden alaisuuteen siirtyneen opiskeluhuollon mahdollisuuksia tarjota toimintaterapeutin palveluita kouluympäristöön olisi syytä selvittää. Tällä hetkellä tietoa aiheesta on saatavilla heikosti.