Digitaitoja vai koodaamista? : mitä on ohjelmointi alakoulussa?

Abstract

Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, minkälaiset tekijät voivat vaikuttaa ohjelmoinnin opetukseen alakoulussa. Työn tehtävänä oli tuottaa alakoulun ohjelmoinnin tilasta kiinnostuneille opettajille tiivis katsaus aihepiiriin. Aiheesta on tehty useita aikaisempiakin opinnäytetöitä, minkä lisäksi ohjelmoinnin tilasta on julkaistu kaksi Digiajan peruskoulu -raporttia, mutta valtaosa tutkimuksista sijoittuu aikaan ennen Covid-19-pandemiaa.

Opinnäytetyö toteutettiin analyyttisenä kirjallisuuskatsauksena, ja sen aineistoksi valikoitui 9 viimeisen viiden vuoden aikana julkaistua tutkimusta, joista osa oli vertaisarvioituja tutkimusartikkeleita ja osa raportteja. Pääasiallista aineistoa tukemaan valikoitui myös joitakin vanhempia tutkimuksia sekä joitakin harkiten valikoituja opinnäytetöitä. Aineiston analyysissä käytettiin sisällönanalyysin menetelmiä, kuten teema-analyysiä.

Tutkimustulosten mukaan ohjelmoinnin opetukseen mahdollisesti vaikuttavat seikat voitiin jakaa rakenteellisiin sekä opettajiin ja oppilaisiin liittyviin tekijöihin. Rakenteelliset tekijät tarkoittavat lähinnä digilaitteiden puutteellista määrää ja ohjelmoinnin epäselvää paikkaa opetussuunnitelmassa. Oppilaisiin liittyvät tekijät puolestaan koostuivat pääasiassa siitä, mitä ja milloin oppilaille tulisi opettaa, jotta se olisi motivoivaa ja ikätasoon sopivaa. Opettajiin liittyvissä tekijöissä keskityttiin puolestaan luokanopettajien uniikkiin asemaan kaikkien aineiden opettajina, joille ohjelmointi ei välttämättä ole lainkaan ennestään tuttua.

Tulokset viittaavat siihen, että ohjelmointia on useita eri tapoja opettaa. Kiistanalaista on myös, kuinka nuorena ohjelmoinnin oppiminen kannattaisi aloittaa. Tutkimukset olivat kuitenkin yhtä mieltä siitä, että opetuksen tulee olla monipuolista sisältäen sekä algoritmista ajattelua kehittäviä harjoituksia että varsinaista ohjelmointia. Mahdollisena jatkotutkimuksena voisi olla mielenkiintoista peilata ohjelmoinnin ja digiosaamisen kehitystä läpi pandemian ja kohti nykypäivää.

The objective of this bachelor’s thesis was to identify what kind of factors can affect the teaching of programming in Finnish primary education. The goal was to provide a concise overview for teachers interested in the matter. Programming in Finnish primary education has been researched extensively. However, majority of the research predates the Covid-19 pandemic.

The thesis was conducted as an analytic literature review. The main literature consisted of nine recent studies. Content analysis methods, such as theme analysis, were used to analyze the literature.

The results can be divided into those related to structural issues, students and teachers. The structural factors include for example having an inadequate amount of digital equipment. The issues regarding students can be summed up as when to teach what in a way that is motivating. Teacher related issues stem from primary school teachers being all-arounders unfamiliar with programming.

The results indicate that there are several ways to teach programming and that the studies disagree on what to teach or when to start. The research agreed that the teaching should be diverse. It should contain exercises that improve the students’ computational thinking alongside programming exercises.