Dialogisuuden vahvistuminen kuntoutuksessa simulaatio-oppimisen keinoin
Arokki, Heli (2024)
Arokki, Heli
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024110727631
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024110727631
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksellisen kehittämistyön tarkoituksena oli kuvata simulaatioperustaisen oppimisen viitekehys opiskelijan ammatillisen dialogisuuden vahvistumiseksi asiakkaan kohtaamisessa kuntoutuksessa. Tutkimuksellinen kehittämistyö toteutui osana Turun ammattikorkeakoulun toimintaterapeuttikoulutusohjelman strategista päätöstä kehittää simulaatioperustaista oppimista opintojen eri vaiheisiin.
Tutkimuksellisen kehittämistyön tutkimuksellisena lähestymistapana käytettiin kuvailevaa kirjallisuuskatsausta. Kuvaileva kirjallisuuskatsaus eteni näytönhakuna kolmeen eri tutkimustehtävään. Aineistolle tehtiin aineistolähtöistä sisältöanalyysia, jotta voitiin tunnistaa tutkimustehtäviin liittyvät keskeiset teemat ja kokonaisuudet.
Simulaatioperustaiselle oppimiselle löytyi useita eri teoreettisia lähtökohtia tulosten mukaan. Esimerkiksi Kolbin (1984) kokemuksellinen oppimisteoria ja sosiaalinen, yhdessä tekemisen konteksti olivat keskeisiä lähtökohtia. Tulosten mukaan on tärkeää myös huomioida, että simulaatioharjoituksen taustalla vaikuttaa aina harjoitukseen oleellisesti liittyvä teoria, kuten tässä työssä teoriatieto dialogisuudesta. Keskeisinä pedagogisina huomioina simulaatiokäsikirjoituksen suunnittelussa ovat esimerkiksi opiskelijan osaamisen taso ja simulaatioharjoituksen oppimistavoitteet. Erityisesti tuloksissa korostui videopohjaisen debriefing-tilaisuuden käyttäminen tukemaan opiskelijan itsereflektion kehittymistä. Tarkistuslistojen hyödyntäminen arvioinnissa on tulosten mukaan hyvä keino, kun halutaan vahvistaa opiskelijan ammatillista dialogiosaamista. Tärkeänä huomiona kirjallisuuskatsauksen perusteella voidaan pitää sitä, että simulaatioharjoitus itsessään toimii aina väylänä oppia sekä keinona osoittaa omaa osaamistaan.
Tutkimuksellisen kehittämistyön tutkimuksellisena lähestymistapana käytettiin kuvailevaa kirjallisuuskatsausta. Kuvaileva kirjallisuuskatsaus eteni näytönhakuna kolmeen eri tutkimustehtävään. Aineistolle tehtiin aineistolähtöistä sisältöanalyysia, jotta voitiin tunnistaa tutkimustehtäviin liittyvät keskeiset teemat ja kokonaisuudet.
Simulaatioperustaiselle oppimiselle löytyi useita eri teoreettisia lähtökohtia tulosten mukaan. Esimerkiksi Kolbin (1984) kokemuksellinen oppimisteoria ja sosiaalinen, yhdessä tekemisen konteksti olivat keskeisiä lähtökohtia. Tulosten mukaan on tärkeää myös huomioida, että simulaatioharjoituksen taustalla vaikuttaa aina harjoitukseen oleellisesti liittyvä teoria, kuten tässä työssä teoriatieto dialogisuudesta. Keskeisinä pedagogisina huomioina simulaatiokäsikirjoituksen suunnittelussa ovat esimerkiksi opiskelijan osaamisen taso ja simulaatioharjoituksen oppimistavoitteet. Erityisesti tuloksissa korostui videopohjaisen debriefing-tilaisuuden käyttäminen tukemaan opiskelijan itsereflektion kehittymistä. Tarkistuslistojen hyödyntäminen arvioinnissa on tulosten mukaan hyvä keino, kun halutaan vahvistaa opiskelijan ammatillista dialogiosaamista. Tärkeänä huomiona kirjallisuuskatsauksen perusteella voidaan pitää sitä, että simulaatioharjoitus itsessään toimii aina väylänä oppia sekä keinona osoittaa omaa osaamistaan.