Hoitajien näkemyksiä mobiilisovelluksen hyödyntämisestä osana diabetesta sairastavan henkilön hoitosuunnitelmaa

Abstract

Diabetes on yleistyvä kansansairaus Suomessa, ja sen hoitoon kuuluu yhdessä potilaan ja hoitohenkilökunnan kanssa laadittu hoitosuunnitelma. Opinnäytetyössä tutkittiin hoitohenkilökunnan näkemyksiä mobiilisovellusten hyödyntämisestä osana hoitosuunnitelmaa. Mobiilisovellusten toivotaan tukevan potilasta hoitosuunnitelman luomisessa ja ylläpidossa sekä antavan tietoa sairauden tilasta. Tavoitteena oli tuottaa tietoa mobiilisovelluksen kehittämiseksi vastaamaan käyttäjien tarpeita, sillä aiempaa tutkimusta mobiilisovellusten hyödyntämisestä diabetespotilaiden hoitosuunnitelmissa ei Suomessa ole tehty.

Työn toimeksiantajana toimi Sensotrend Oy, joka kehittää sovelluksia helpottamaan elämää diabeteksen kanssa sekä tukemaan diabeteksen hoitoa. Opinnäytetyössä käytettiin laadullista tutkimusmenetelmää ja vastaukset kerättiin diabeteshoitajat ry:n jäseniltä sähköisesti Webropol-kyselyn avulla. Kyselyssä oli kartoitettu hoitajan työkokemus diabetespotilaiden hoitotyössä vuosina sekä hoitosuunnitelman hyödyntäminen osana hoitoa. Muut kysymykset olivat avoimia kysymyksiä. Kysely lähetettiin 253 jäsenelle, joista kyselyyn vastasi 34, vastausprosentti oli 13,4 %. Kyselytutkimuksen tulokset analysoitiin sisällönanalyysia hyödyntäen.

Tutkimuksen tulosten perusteella mobiilisovelluksia käytetään sensorointiin, potilasohjaukseen ja kirjaamiseen. Vastaajat toivoivat helppokäyttöisiä, joustavia sovelluksia, jotka tukisivat sekä potilaita että terveydenhuollon ammattilaisia. Mobiilisovellusten tulisi tarjota automaattisia hoitosuunnitelmaehdotuksia, ohjeita, etäseurantamahdollisuuksia sekä muistutuksia. Haasteita ovat ikääntyneiden ja digitaalisesti kokemattomien potilaiden vaikeudet, laitteiden puute ja sovellusten puutteellinen integrointi hoitoprosesseihin. Diabeteksen hoitoon liittyvissä mobiilisovelluksissa on priorisoitava käyttäjäystävällisyys, integraatio ja koulutus. Laadukas tuki, tietoturva ja käyttäjien motivointi ovat keskeisiä, ja jatkuva kehittäminen sekä kustannustehokkuus varmistavat sovellusten pitkäaikaisen hyödyn.