Testiautomaation hallintakäytänteiden kehittäminen
Plyhm, Jani (2024)
Plyhm, Jani
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024111127831
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024111127831
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena oli parantaa sovelluskehityksen, testauksen ja testiautomaation kehityksen asiantuntijoiden välistä tiedonkulkua. Tutkimus tehtiin vakuutusalan yrityksessä. Yritys on ottanut käyttöönsä ensimmäiset testiautomaatiot kokeiluperiaatteella muutaman vuoden aikana. Hallintakäytänteiden sopiminen on jäänyt pienelle huomiolle.
Kehitysprojekti koostui kahdesta osa-alueesta: testiautomaation hallintakäytänteiden kehittämisestä sekä testiautomaatiototeutusten siirrosta toiseen palveluun. Jälkimmäinen kokonaisuus oli luonteeltaan normaalia kehittämistä. Tehtävät olivat kuitenkin osa projektia.
Tutkimuksessa käytettiin laadullista tutkimusotetta. Tiedonkulkua tarkasteltiin sovelluskehityksen, testauksen ja testiautomaation kehityksen prosessien näkökulmista. Käytetyt tietolähteet perustuivat yrityksen dokumentaatioon, organisaation käytänteisiin ja aiempaan kokemukseen, asiantuntijoiden osaamiseen sekä analyyseihin.
Kehitysprojektin tuloksena testiautomaatiolta tavoiteltavat hyödyt ja käyttökohteet selkeytettiin. Lisäksi roolit ja tehtävät dokumentoitiin sekä kehitettiin hallintakäytänteet testiautomaation kehitykseen, suoritukseen ja rapotointiin. Ratkaisussa huomioitiin tutkimukselle asetetut tavoitteet, rajaukset ja asiantuntijoiden työtavat.
Tutkimuksen päätteeksi testiautomaation hyödyt ja käyttökohteet, roolit ja tehtävät sekä testiautomaation kehityksen, suorituksen ja raportoinnin hallintakäytänteet koulutettiin asiantuntijarooleissa oleville. Koulutuksella varmistettiin tehokas viestintä ja tiedonkulku. Testiautomaatiototeutusten siirtoon tarvittiin odotettua enemmän aikaa. Operatiivisen toimintamuutoksen hyödyllisyys voidaan mitata, kun muutoksesta on muodostunut uusi rutiini.
Kehitysprojekti koostui kahdesta osa-alueesta: testiautomaation hallintakäytänteiden kehittämisestä sekä testiautomaatiototeutusten siirrosta toiseen palveluun. Jälkimmäinen kokonaisuus oli luonteeltaan normaalia kehittämistä. Tehtävät olivat kuitenkin osa projektia.
Tutkimuksessa käytettiin laadullista tutkimusotetta. Tiedonkulkua tarkasteltiin sovelluskehityksen, testauksen ja testiautomaation kehityksen prosessien näkökulmista. Käytetyt tietolähteet perustuivat yrityksen dokumentaatioon, organisaation käytänteisiin ja aiempaan kokemukseen, asiantuntijoiden osaamiseen sekä analyyseihin.
Kehitysprojektin tuloksena testiautomaatiolta tavoiteltavat hyödyt ja käyttökohteet selkeytettiin. Lisäksi roolit ja tehtävät dokumentoitiin sekä kehitettiin hallintakäytänteet testiautomaation kehitykseen, suoritukseen ja rapotointiin. Ratkaisussa huomioitiin tutkimukselle asetetut tavoitteet, rajaukset ja asiantuntijoiden työtavat.
Tutkimuksen päätteeksi testiautomaation hyödyt ja käyttökohteet, roolit ja tehtävät sekä testiautomaation kehityksen, suorituksen ja raportoinnin hallintakäytänteet koulutettiin asiantuntijarooleissa oleville. Koulutuksella varmistettiin tehokas viestintä ja tiedonkulku. Testiautomaatiototeutusten siirtoon tarvittiin odotettua enemmän aikaa. Operatiivisen toimintamuutoksen hyödyllisyys voidaan mitata, kun muutoksesta on muodostunut uusi rutiini.
