Työikäisen muistiasiakkaan kotona asumisen tukien tarpeet : lähiomaisen näkökulma
Saarikko, Ella; Pohjala, Mira (2024)
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024111227931
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024111227931
Tiivistelmä
Suomessa on vähintään 200 000 henkilöä, joiden kognitiivinen toiminta on lievästi heikentynyt. Lisäksi 193 000 ihmistä kärsii lievän tai keskivaikean dementian oireista. Vuonna 2023 työikäisiä muistisairaita arvioitiin olevan noin 10 000. Vuodessa diagnosoidaan noin 600 uutta työikäistä muistisairasta. Työikäiset muistisairaat muodostavat todella pienen ryhmän koko muistisairaiden joukossa, ja siksi usein virheellisesti ajatellaan, että muistisairaudet koskettavat vain ikääntyneitä.
Opinnäytetyön tavoitteena on selvittää, millaisin keinoin työikäisten muistiasiakkaiden kotona asumista voidaan tukea mahdollisimman pitkään. Lähiomaisten näkökulma on tutkimuksessa keskeinen, sillä he ovat avainasemassa antamassa luotettavaa ja arvokasta tietoa muistiasiakkaiden päivittäisestä arjesta ja tuen tarpeista.
Opinnäytetyössä keskitytään kahteen tutkimuskysymykseen: millaisia haasteita kotona asuvalla työikäisellä muistisairauteen sairastuneella on päivittäisessä arjessa, ja millaisen tuen avulla työikäinen muistisairauteen sairastunut pärjäisi mahdollisimman pitkään kotona asuen? Opinnäytetyö on toteutettu kvalitatiivisen eli laadullisena tutkimuksen keinoin. Aineisto kerättiin yksilöhaastatteluilla. Haastattelut toteutettiin puolistrukturoidusti. Aineiston sisältöanalyysi toteutettiin aineistolähtöisesti eli induktiivisesti.
Tulosten perusteella muistisairaus tuo usein mukanaan paljon erilaisia haasteita sairastuneelle ja hänen lähiomaisilleen jokaisella elämän osa-alueella. Muistiasiakkaan henkisen ja fyysisen toimintakyvyn heikentyessä tarve ulkopuoliselle tuelle kasvaa jatkuvasti. Erot haasteissa ja niiden vaikutuksissa arkeen ovat yksilöllisiä jokaisen muistiasiakkaan kohdalla. Perheiden sisäiset tilanteet ja muistiasiakkaan asumisjärjestelyt ovat merkittävä tekijä arjen sujumisessa. Palveluiden tarpeet koskivat päivittäistä elämää. Palveluiden oikea-aikaisuudella ja yksilöllisyydellä on suuri merkitys muistiasiakkaan omannäköisen elämän toteuttamisessa.
Avainsanat: lähiomainen, muistiasiakas, työikäinen, kotona asuminen,
haasteet, tuen tarve, palvelut
Opinnäytetyön tavoitteena on selvittää, millaisin keinoin työikäisten muistiasiakkaiden kotona asumista voidaan tukea mahdollisimman pitkään. Lähiomaisten näkökulma on tutkimuksessa keskeinen, sillä he ovat avainasemassa antamassa luotettavaa ja arvokasta tietoa muistiasiakkaiden päivittäisestä arjesta ja tuen tarpeista.
Opinnäytetyössä keskitytään kahteen tutkimuskysymykseen: millaisia haasteita kotona asuvalla työikäisellä muistisairauteen sairastuneella on päivittäisessä arjessa, ja millaisen tuen avulla työikäinen muistisairauteen sairastunut pärjäisi mahdollisimman pitkään kotona asuen? Opinnäytetyö on toteutettu kvalitatiivisen eli laadullisena tutkimuksen keinoin. Aineisto kerättiin yksilöhaastatteluilla. Haastattelut toteutettiin puolistrukturoidusti. Aineiston sisältöanalyysi toteutettiin aineistolähtöisesti eli induktiivisesti.
Tulosten perusteella muistisairaus tuo usein mukanaan paljon erilaisia haasteita sairastuneelle ja hänen lähiomaisilleen jokaisella elämän osa-alueella. Muistiasiakkaan henkisen ja fyysisen toimintakyvyn heikentyessä tarve ulkopuoliselle tuelle kasvaa jatkuvasti. Erot haasteissa ja niiden vaikutuksissa arkeen ovat yksilöllisiä jokaisen muistiasiakkaan kohdalla. Perheiden sisäiset tilanteet ja muistiasiakkaan asumisjärjestelyt ovat merkittävä tekijä arjen sujumisessa. Palveluiden tarpeet koskivat päivittäistä elämää. Palveluiden oikea-aikaisuudella ja yksilöllisyydellä on suuri merkitys muistiasiakkaan omannäköisen elämän toteuttamisessa.
Avainsanat: lähiomainen, muistiasiakas, työikäinen, kotona asuminen,
haasteet, tuen tarve, palvelut