LIS Integration and Implementation Process from Customer Perspective – Survey and Interview
Jukkola, Miikka (2024)
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024111228000
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024111228000
Tiivistelmä
Opinnäytetyö keskittyy laboratorioiden tietojärjestelmiin, lyhyemmin LIS (englannin kielen sanoista laboratory information system). LIS on ohjelma joka tallentaa, hallitsee ja varastoi laboratoriotuloksia kuten potilastutkimuksia. Idea työhön lähti yrityksen X tarpeesta LIS keskeiselle huoltoinsinöörille ja tutkia LIS käyttöönottoa asiakaslähtöisesti. LIS asiantuntija kykenisi toimimaan käyttöönottoprojekteissa asiakkaan ja LIS palveluntarjoajan välimaastossa ymmärtäen molempia osapuolia. Työ taustoitettiin kirjallisuustutkimuksella ja käytännön osuus kvalitatiivisilla tutkimusmetodeilla eli kirjallisuuskatsauksella, kyselylomakkeella ja haastattelulla. Toisistaan eroavat metodit tarjosivat mahdollisuuden tutkia asioita eri kulmista ja loivat kokonaisvaltaisen käsityksen LIS järjestelmistä. Kirjallisuuskatsauksella, kyselylomakkeella ja haastattelulla kerätty aineisto analysoitiin vastatakseen tutkimuskysymyksiin.
Työn tavoitteena oli selvittää miten LIS kehittää laboratorioiden työnkulkua vähentämällä laboratoriotyöntekijöiden käytännön työtaakkaa, mitkä ovat LIS käyttöönoton lyhyt- ja pitkäaikaiset vaikutukset ja mitkä ovat LIS keskeisen huoltoinsinöörin vaikutukset ja hyödyt yritykselle X. Viimeinen tavoite sisälsi tutustumisen ja syventymisen LIS järjestelmiin ja näiden ominaispiirteisiin työelämän tarpeita ajatellen. Haluttuja vaikutuksia käyttöönotosta ovat esimerkiksi taloudelliset säästöt, nopeammat diagnostiset prosessit, parempi hinta-tehokkuus suhde ja säästöt henkilötyövuosissa.
Tutkimus nosti esiin monia yhteneväisiä tuloksia LIS järjestelmien hyödyistä. Hyötyjä ovat esim. manuaalisen tiedonkäsittelyn ja virheiden vähentyminen, taloudellinen ja ajan säästö ja parantunut tehokkuus. LIS kohtaiset ongelmat liittyvät useimmiten järjestelmään yhteydessä olevista muista osista, kuten tietoverkoista ja niihin liittyvistä päivityksistä kuin itse LIS ohjelmasta. LIS voi olla arkkitehtuuriltaan hyvin hienostunut ja monimutkainen ja käyttöönottoprojektien avuksi luotiin LIS asiantuntijan muistilista. Tämä listaa tärkeitä asioita, jotka tulisi ottaa huomioon LIS projektia suunniteltaessa ja projektin aikana. Muistilista jaettiin kahteen osaan listaten tekniikkaan ja projektityöhön liittyviä seikkoja. Tekniikkaan liittyviä ovat esimerkiksi, että LIS tulisi olla tietoturvallinen, toimia normaaleissa tietokone ympäristöissä ja yhdistettävissä laboratoriolaitteihin, järjestelmän tulisi toteuttaa alan standardeja ja systeemin pitäisi seurata laboratoriotuloksia. Projektityöhön liittyviä seikkoja ovat muun muassa käyttöönoton hyväksymisprosessi, aikaisempien käyttöönottojen kartoitus ja LIS toteutuksen valinta, työnkulun tehottomuuksien tunnistaminen, kustannusanalyysin teko ja projektin selkeä tavoite. LIS projektit ovat hyvin monialaisia joka tulisi ottaa huomioon, jotta tarvittava tieto järjestelmästä olisi kaikilla. Tästä ei ainakaan olisi haittaa. Työ kehitti henkilökohtaista LIS osaamista teoriatasolla, mutta käytännön kokemus on vielä puutteellista. Kaiken kaikkiaan LIS omaa monia haluttuja hyötyjä ja tuo erilaisia etuja nykyaikaisille laboratorioille vähentäen manuaalisen työn tarvetta ja kehittäen laboratorion työnkulkua. Tämän hetkisten järjestelmien muokattavuus ja joustavuus tekevät siitä taatun ja loistavan työkalun moderneille laboratorioille.
Työn tavoitteena oli selvittää miten LIS kehittää laboratorioiden työnkulkua vähentämällä laboratoriotyöntekijöiden käytännön työtaakkaa, mitkä ovat LIS käyttöönoton lyhyt- ja pitkäaikaiset vaikutukset ja mitkä ovat LIS keskeisen huoltoinsinöörin vaikutukset ja hyödyt yritykselle X. Viimeinen tavoite sisälsi tutustumisen ja syventymisen LIS järjestelmiin ja näiden ominaispiirteisiin työelämän tarpeita ajatellen. Haluttuja vaikutuksia käyttöönotosta ovat esimerkiksi taloudelliset säästöt, nopeammat diagnostiset prosessit, parempi hinta-tehokkuus suhde ja säästöt henkilötyövuosissa.
Tutkimus nosti esiin monia yhteneväisiä tuloksia LIS järjestelmien hyödyistä. Hyötyjä ovat esim. manuaalisen tiedonkäsittelyn ja virheiden vähentyminen, taloudellinen ja ajan säästö ja parantunut tehokkuus. LIS kohtaiset ongelmat liittyvät useimmiten järjestelmään yhteydessä olevista muista osista, kuten tietoverkoista ja niihin liittyvistä päivityksistä kuin itse LIS ohjelmasta. LIS voi olla arkkitehtuuriltaan hyvin hienostunut ja monimutkainen ja käyttöönottoprojektien avuksi luotiin LIS asiantuntijan muistilista. Tämä listaa tärkeitä asioita, jotka tulisi ottaa huomioon LIS projektia suunniteltaessa ja projektin aikana. Muistilista jaettiin kahteen osaan listaten tekniikkaan ja projektityöhön liittyviä seikkoja. Tekniikkaan liittyviä ovat esimerkiksi, että LIS tulisi olla tietoturvallinen, toimia normaaleissa tietokone ympäristöissä ja yhdistettävissä laboratoriolaitteihin, järjestelmän tulisi toteuttaa alan standardeja ja systeemin pitäisi seurata laboratoriotuloksia. Projektityöhön liittyviä seikkoja ovat muun muassa käyttöönoton hyväksymisprosessi, aikaisempien käyttöönottojen kartoitus ja LIS toteutuksen valinta, työnkulun tehottomuuksien tunnistaminen, kustannusanalyysin teko ja projektin selkeä tavoite. LIS projektit ovat hyvin monialaisia joka tulisi ottaa huomioon, jotta tarvittava tieto järjestelmästä olisi kaikilla. Tästä ei ainakaan olisi haittaa. Työ kehitti henkilökohtaista LIS osaamista teoriatasolla, mutta käytännön kokemus on vielä puutteellista. Kaiken kaikkiaan LIS omaa monia haluttuja hyötyjä ja tuo erilaisia etuja nykyaikaisille laboratorioille vähentäen manuaalisen työn tarvetta ja kehittäen laboratorion työnkulkua. Tämän hetkisten järjestelmien muokattavuus ja joustavuus tekevät siitä taatun ja loistavan työkalun moderneille laboratorioille.