Kadun kansan ja järjestyksenvalvonnan kohtaamiset ja vuorovaikutus

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on kartoittaa kadun kansan kokemuksia järjestyksenvalvonnan kohtaamisesta sekä vuorovaikutuksesta, julkisissa ja puolijulkisissa tiloissa. Kadun kansa, joka voidaan tutkielmamme yhteydessä liittää huono-osaisuutta kokevaan ihmisryhmään kohtaavat huomattavasti suurempaa turvattomuutta ja väkivallan riskiä muuhun väestöön verrattuna. Työelämän yhteistyökumppaninamme opinnäytetyöprosessissa toimii Sininauhasäätiö ja käytännön työskentelyn toteutimme Cafe Illusiassa Helsingissä sekä Päiväkeskus Illusiassa Vantaalla.

Opinnäytetyön tarve perustuu yksilön hyvinvointiin, palveluiden sujuvuuteen sekä yhteiskunnalliseen tilanteeseen. Tavoitteenamme on tuottaa tietoa, siitä millaisia kokemuksia kadun kansan ja järjestyksenvalvonnan kohtaamisista ja vuorovaikutuksista on syntynyt sekä miten näitä olisi mahdollista kehittää. Tutkimuskysymykset ovat kadun kansan näkökulmasta esitettynä. Tuotettua tietoa on mahdollista hyödyntää vaikuttamistyössä sekä materiaalina rakenteellisessa sosiaalityössä. Vaikka opinnäytetyöhön ei kuulu tämän tiedon eteenpäin vienti, tavoitteenamme on myöhemmin saattaa tietoa eteenpäin järjestyksenvalvontaa suorittaville yrityksille ja järjestyksenvalvojia kouluttaville tahoille.

Tarkastelemme kohtaamisiin liittyviä ilmiöitä sosiaalipedagogisen viitekehyksen teorian kautta, osallisuuden ja vuorovaikutuksen näkökulmasta. Teoreettisena tukena toiminnan tarkastelussa on järjestyksenvalvojien-työtä säätelevät lait sekä säädökset. Tuomme työssä esiin toimintaympäristöön vaikuttavia tekijöitä ja ilmiöitä, kuten julkisten- ja puolijulkisten tilojen määritelmät sekä toimintamallit kohderyhmämme kohtaamisen suhteen. Ilmiönä käsittelemme vallankäytön eri puolia sekä niiden välitöntä vaikutusta ihmisten väliseen vuorovaikutukseen.

Opinnäytetyön tutkimusmenetelmäksi valitsimme laadullisen eli kvalitatiivisen tutkimuksen, joka on tehokkain tapa saada tietoa kohderyhmän kokemuksista. Haastattelut suunniteltiin puolistrukturoiduiksi haastatteluiksi, joihin kohderyhmään kuuluvat henkilöt vastasivat yksilöhaastatteluna. Aineiston analysoinnin suoritimme teemoittelemalla. Teemoittelulla aineistosta paikannettiin tutkimuskysymyksien kannalta olennaisia aiheita.

Haastatteluissa tuli ilmi positiivisia ja negatiivisia kokemuksia järjestyksenvalvonnasta. Erityisesti keskusteluissa nousi esiin järjestyksenvalvonnan kyky kohdata ihmisiä tasa-arvoisesti, heidän vuorovaikutustaidot sekä ammattiin kouluttautuminen ja soveltuvuus.